Erilainen maukas lounas tai iltapala !

Koska nami-hiiri on laitanut postinjakajille lapun, että ei kiitos mainoksia, niin ihan riittämiin niitä saapuu sähköisesti. Kaikkia ei tuhota. Se riippuu täysin kuvan houkuttelevaisuudesta!

Mehukas sveitsiläinen Tomaatti-Juustopiirakka

Piirastaikina, pyöreä vuoka, 34 cm:

250 g jauhoja

¾ tl suolaa

100 g  kylmää voita palasina

1 dl  vettä

hieman voita vuoan voiteluun sekä n. 2 rkl korppujauhoja 

Täyte:

300 g Gruyère-juustoa karkeaksi raastettuna ( hiiri raastoi joukkoon osaksi wasabi-juustonsa lopun )

3 dl  maitoa

2  kananmunaa

2 rkl (tummia)jauhoja

1 pieni nippu tuoretta basilikaa revittynä

ripaus pari muskottia  ( hiiri jätti pois wasabin vuoksi )

¼ tl suolaa 

kierros tai pari mustaapippuria myllystä

• Muotoile taikinalevy vuoan muoja seuraten, pistele pohja haarukalla. Laita jääkaappiin hetkeksi, jos raastat juuston itse palasta.  Sekoita muut aikeset ilman juustoa kulhossa. 
• Laita juustoraaste piirakkapohjalle ja kaada seos päälle....auttele hieman lusikalla!

Paistoaika esilämmitetyssä uunissa 200°C / n. 30 min.

Koristelu:

500 g  keltaisia ja punaisia  Cherry-tomaatteja puolitettuna

pieniä basilikanlehtiä söpöilyyn !

• Mainoksessa oli piirakan reuna koristeltu lopusta taikinasta eli tehty pitkä ohut pötkylä ( 95 cm ), joka leikattu keskeltä kahtia ja kierretty yhteen. - Hiiri painoi lempimuotillaan lehtiä.

Sähköpostiin tulleen reseptin kuva !

---

Päivän kevennys löytyy kekseliään ikkunasomistajan ideasta !

Zürichissä, "Falke" -merkin sukkaliikkeen kaksi näyteikkunaa sekä nais-, että miesasiakkaiden intresseihin vedoten !

nami-hiiri

Kesän siirtoa purnukoihin...

Monta makeaa herkkuhetkeä on varmistettu hiirenkolossa talvea varten. Nin talven lapsi kuin hiiri onkin, niin ei sen silti tarvitse tulle vielä hetkeen. Väririkas syksy on kokemisen arvoinen väriloistossaan.

Paikallisen maan mansikat näyttivät hyviltä ja maistuivat 'mansikoilta'. Oli sääli keittää niitä hilloksi.  Mahtavan suuri ja myrskytuulella vaaralliselta vaikuttava saksanpähkinäpuu ei ole saanut vielä satoaan valmiiksi. Hiiri seuraa sitä keittiönsä ikkunasta, joten hillokeitokseen hiiri laittoi kaupan pähkinöitä, joita oli keltaisella veitsellään rouhinut kourallisen Ü. 

Mansikkahilloa & pähkinänpalasia

1000 g mansikoita

1 kpl vaniljatankoa

6 dl hillosokeria

1/2 dl sitruunamehua

1-2 dl karkeaksi rouhittua (hassel)pähkinää

• Perkaa ja punnitse mansikat. 
• Halkaise vaniljatanko pitkittäin. 
• Lado paksupohjaiseen kattilaan kerroksittain mansikat, vaniljatankopuolikkaat ja hillosokeri. Kaada päälle sitruunamehu. 
• Kuumenna miedolla lämmöllä kiehumispisteeseen. Ravistele kattilaa silloin tällöin. 
• Anna hillon kiehua maltillisesti poreillen 7-8 minuuttia ja lisää joukkoon pilkotut pähkinät ja keitä lisää 2-3 min. Kuori pinnalle muodostunut vaahto pois. 
• Poista vaniljatangon puolikkaat.
• Kaada mansikkahillo pieniin puhtaisiin tölkkeihin. Sulje tiiviisti. Jäähdytä hillot nopeasti ja säilytä kylmässä. 

.....ja toinen tuiki tavallinen makupari, joka joutui purnukkaan.....

Omena-vaniljahillo

1 kg 'porattuja' ja kuorittuja, sekä paloiteltuja omenoita
1 vaniljatanko  halkaistuna, 'raaputettuna', sekä paloiteltuna
1 dl vettä - tai siideriä
1 pkt (330 g) hillo-marmeladisokeria

• Mittaa kaikki hillon aineet kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä välillä sekoitellen noin 15 minuuttia.
• Jäähdytä vartti, poista vaniljatangon palat ja purkita. 

Vinkitystä ! 

- 'Söpöä sunnuntaihilloa' saat, kun siivutat puolikkaan omenan ja leikkaat ne pieniksi kuutioiksi...kuvan hilloon tuli nyt turhan suuria!

- Sileä omenahillon syntyy, kun pyöräytät kuuman hillon pikasekoittajalla tai monitoimikoneessa. 

- Jos käytät hillon vasta muutamien päivien kuluttua valmistamisesta, jätä vaniljatangon palaset luovuttamaan makua hilloon. Poista palat ennen käyttöä. 

Makeat suuret mustikat, sekä naapurissa Thurgaussa kasvaneet mini-kiwit odottelivat live-maistelua. Jää nähtäväksi, josko nami-hiiri ostaa lniitä lisää, kun olivat todella mehukkaita ja makeita. 

nami-hiiri

Makoisaa omenahilloa uunista !

Tänään paistelee aurinko pilvien lomasta. Kylmä ei ole, muttei kesälämminkään.  Hiirenkolon ainoa isompi kattila, sekä isoin sininen vanha Pyrex -uunivuoka rakastavat hiirtä! "Wautsi, meitä tarvitaan!" varmaan tuumailevat, kun ovat saaneet harvinaista puuhastelua ainaisen ’karusellikaapin’ hyllyllä istuskelun sijaan.

Nami-hiiri on ajatellut ymmärtäneensä ranskalaiset, sekä paikalliset mummot väärin kuunnellessaan, kuinka  he kaikki tuntuvat valmistavan paistettua omenahilloa ? ….muutamalla klikkauksella on tänään löytynyt netistä suomalaisista julkaisuistakin vastaavia reseptejä Ü! Kaapissa ei ole hillosokeria, vaikka kuinka etsisi, joten ei kun markettiin…nami-hiiri kokeilee alempaa reseptiä. Laitan sitten myöhemmin illemmalla tänne kuvan tai pari lisää.

PAISTETTU omenahillo vanhaan tapaan:

Uunin kestävä iso kattila !!

 

10 litran kattilallinen omenanpaloja kuorineen, mutta siemenet poistettuna. 

0,5 litraa vettä

1,5 kg hillosokeria (aikoinaan sokeri + hillopulveri )

 

• Keitetään 15 minuuttia ja soseutetaan sauvasekoittimella. 
• Lisätään soseeseen 1,5 kg hillosokeria ja laitetaan uunin sietävä teräskantine ja kahvallinen kattila 225 asteiseen uuniin 2,5 tunniksi, niin tulee karamellinen vivahde.
• Sekoitellaan välillä pohjaa myöten. 
• Paistoajan lopulla omenahillon väri muuttua kullan keltaiseksi ja sen makuun tulee vivahde toffeeta. 
• Täytä huolellisesti kuumennetut purkit kuumalla hillolla piripintaan ja laita kuumat kannet purkkien päälle. 
• Jäähdytä purkit ja laita ne viileään kellariin.

 

Omenahillo uunissa nykytyyliin:

 

1 kg hapahkoja omenia

1 sitruunan tai limetin mehu

2 kanelitankoa

400-500 g hillosokeria

1 dl vettä

 

• Pese omenat hyvin, poista niistä siemenkodat ja leikkaa neljään osaan. 
• Pane omenat, sitruunamehu, kanelitangot ja hillosokeri uuninkestävään kannelliseen vuokaan. Sekoita huolella.
• Laita kansi päälle ja siirrä vuoka kylmään uuniin. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen ja kypsennä hilloa noin tunti. Tarkista tilanne puolen tunnin jälkeen ja sekoita varovasti, seos on kuumaa. Jatka kypsentämistä vielä 30 minuuttia tai kunnes omenat ovat pehmenneet.
• Poista irronneet omenankuoret ja kanelitangot.
• Soseuta seos sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa. Täytä tehosekoitin vain puoleenväliin, ettei hillo pursua ulos.
• Laita hillo puhtaisiin, kuumennettuihin purkkeihin ja sulje purkit. Säilytä joko jääkaapissa tai pakastimessa.

Makoisaa 'paistettua' omenahilloa...siinä sitä nyt on. Hiiri tekee varmasti pian uudestaankin, sillä arvelee tämän erän kuluvan maistelussa muutamassa päivässä. - Pitäisi muistaa ottaa kuva heti vuoan kannen avattuaan. Pyrex - kannen alta näet  paljastui kauska näky. Isoksi lohkottujen omenien kuoret olivat luvatusti irronneet ja olivat hauskoina 'kuplina' pinnassa. Ne oli helppo nostaa pois haarukalla, kun varoi polttamasta sormiaan. Uunissa, padan keitoksesta oli tullut kauniin punertavaa, johon nami-hiiri ei keksinyt muuta selitystä, kuin kanelitangot....sokeri, sitruuna, eikä vesikään sisältänyt mitään väriä.

Hillosokerin hiiri aikoo ostaa erimerkkisestä marketista tai Saksasta, sillä tämän nyt pikanoutona juosten kaupasta haetun kilon ohje tuntui suurelta. Hillo oli hieman liian makeaa....

Uuni on taas päällä...pelkällä pikkulusikalla maistelusta ei saa oikein selvää....Ü. Jauhopurkkien lopuista syntyy maukasta hiirenkolon leipää (=sämpylää) aamiaiseen ja iltapalaan. Omenahillon väri on kaunis ja edelleen hieman mysteeri miten se syntyi. Pieneen hillokuppiin hiiri pilkkoi pieniä omenankuutioita 'silmäruuaksi'. Niitä hiiri ei nyt keittänyt, mutta seuraavan satsin purnukoihin voisi keittää paloja 1-2 min. ja lisätä purkitusvaiheessa.

Vielä on maistamatta hillo amerikkalaisen juustokakun kanssa.....iltakahvin voisi aikaistaa, että aurinkokin vielä olisi hereillä!

AMERIKAN JUUSTOKAKKU eurooppalaisittain

Murotaikinasta  tai murustettu keksipohja

täyte:

600 g  Philadelphia tuorejuustoa  
2 dl  sokeria  
3    kananmunaa  
250 ml kermaa  
1 dl maissitärkkelystä  
1 tl  kanelisokeria  
1/2  sitruunan kuori ja mehu 

1-2 dl puolitettuja viinirypäleitä, riippuen pohjan halkaisijasta

• Sekoita kaikki täytteen ainekset yhteen tasaiseksi massaksi. 
• Ripottele reiitetyn pohjan päälle kerros puolitettuja pieniä, kivettömiä rypäleitä ( tai keltaisia rusinoita).
• Kaada massa rypäleiden/pohjan päälle
• Paista kakkua 170 asteisen uunin alatasolla n. tunnin ajan.
• Anna kakun jäähtyä hyvin ennen tarjoilua. 
• Tarjoile uuniomenahillon - tai mansikoiden ja basilikasokerin kanssa.
• Kakku on parhaimmillaan seuraavana päivänä.

nami-hiiri

Edellinen resepti 'uudessa mekossa' !

Edellisen haastetyön leipomuksen resepti uudestaan eri hedelmällä. Viinirypäleiden sato on parhaimmillaan, toki riippuen hieman lajikkeesta ja käytön tarkoituksesta. 

Alakerran iäkäs rouva omaa tarkan tuoksuaistin. Hän kuuluu astelevan rappuja ylös hissukseen. Polvet ovat kipeytyneet. Hiiren rypälepiiras on hieman tylsä, aneeminen, kun pidän enemmän vihreistä kivettömistä.....onneksi on eilisestä muutama mansikka jäljellä.

Monta vuotta sitten näin Ranskassa messuilla tehtävän helppoja kukkia mansikasta, tavallisemman tyylin eli viuhkasiivutuksen sijaan. Niistä tuli  heti hiirenkolon suosikkeja. Sanoisin, että sen vuoden 'hitti' ! 

nami-hiiri

Nektariinipiiras !

Yksinkertaisen helppo MUROTAIKINA:

4 dl  vehnäjauhoja
4 rkl ruokosokeria
125 g  voita
0,5 dl  kylmää vettä

• Mittaa kulhoon jauhot ja sokeri. 
• Lisää paloiteltu rasva ja nypi ryynimäiseksi seokseksi. 
• Lisää kylmä vesi ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Laita taikina jääkaappiin.

Ranskalainen MANTELIKREEMI:

60g manteleita jauhettuna
40 g ruokosokeria + 8 g vanilliinisokeria
2 kananmunaa

• Sekoita kulhossa ensin mantelijauhe, sekä sokerit - ja vispaa käsin kananmunat joukkoon. 
• Kauli kylmä taikina jauhotetulla pöydällä reilusti vuoan mittoihin,  'rulla' levy kevyesti kaulimen ympärille ja nosta taikinalevy vuokaan, painele taikina piirasvuoan pohjalle ja reunoille.  ja ’leikkaa’  ylimäärä pois kaulinta rullaten/ painaen kohtisuoraan vuoan reunoja vasten. Pistele pohja haarukalla. 
• ( Halutessasi voit paista murotaikinapohjaa 200°:ssa uunissa noin 10 minuuttia - hiiri ei tätä tehnyt, vaan piti vuokaa kylmässä sen ajan kun pilkkoi hedelmät ja teki kreemin.) 
• Kaada vispattu  mantelikreemi pohjan päälle. Laita paloitellut hedelmät kreemin päälle kevyesti tasoitellen.
• Paista 180°C (kiertoilma) noin  30-35 min.
• Vinkki: Murotaikina voidaan maustaa esimerkiksi vaniljasokerilla, kaakaojauheella tai suklaalla.

Leivontafoorumin elokuun haasteleipomukseen oli annettu osa aineksista, jotka olisi 'lyllätyslaatikossa' sekä 4€:a ostoksiin !

"Yllätyslaatikosta" hiiri käytti seuraavat tarvikkeet: 

• noin puoli desiä jotain pähkinöitä TAI manteleita
• pari desiä tummaa sokeria (fariini-, täysruoko- muscovado- tai intiaanisokeria)
• 2 kananmunaa
•  jäätelöpaketin jämät (noin yhden pallollisen verran)
•  jokin suklaapatukka (n. 50g) - n. 20 g  jämälevystä rouhittuna

Kaupasta ostettu (4€):

• 0.86€    698 g /4 kpl nektariinejä , joista yksi jäi yli
• 0.99€   250 g meijerivoita
• 0.35€   1 kg vehnäjauhoja
• 0.65€   100 g mantelijauhetta ( laatikon 1/2 dl ei riitä )
• 0.29€    15 x 8 g vanilliinisokeria
• = 3.14€

                                    nami-hiiri

Hyytelöä sattumilla tai ilman !

Nami-hiiri itse pitää erilaisista hyytelöistä, makeista ja maustetuista, mutta mieluiten ilman sattumia.....lisä sitten jos tarve vaatii.

Rypäle-valkoviinihyytelö antaa makua kalalle, sekä kalkkunalle hiirenkolossa - tai yleisesti vain linturuuille.

0,75 l valkoviiniä tai Rieslingiä

15 ml valkoviinietikkaa

450 g hillo/hyytelösokeria

180 g halkaistuja kivettömiä vihreitä rypäleitä

1 rkl tuoretta, pilkottua rakuunaa tai 1 tl kuivattuna

• *) Vastaava ohje, kuin seuraavassa alla ! (valmista hyytelöä n.650 g)

Toinen herkullinen hyytelö, jota on helppo valmistaa milloin tahansa. Resepti on Jacqueline Bellefontainen vuodelta 1995 suomennetusta reseptistä. Hän käyttää itsestään nimitystä ’ Food stylist’, joka on kirjoittanut itse yli 15 kirjaa ja osallistunut yli 40 kirjan tekoon. - Tämä syntyy noin 15 minuutissa. 

Omenasiiderihyytelö, reilu 500 g valmista hyytelöä

4,2 dl kuivaa siideriä

1,4 dl kirkasta, makeuttamatonta omenatäysmehua

450 g hillosokeria

1 tl sitruunamehua

1 kanelitanko

*)

• Kaada siideri ja omenamehu kattilaan, sekoita joukkoon sokeri ja sitrunamehu.
• Lisää kanelitanko.
• Kuumenna hiljakseen, kunnes sokeri on sulanut.
• Kuumenna kiehuvaksi ja keitä kovalla lämmöllä 5 minuutin ajan, tarkista hyytyminen. Keitä tarvittaessa muutama minuutti lisää ja testaa uudelleen.
• Poista kanelitanko - ja kaada keitos kuumiin, steriloituihin purkkeihin. Sulje ja kiinnitä etiketit.

Omena-timjamihyytelö, noin 900 g

8,5 dl kirkasta, makeuttamatonta omenatäysmehua

2,8 dl siideri- tai omenaviinietikkaa

675 g hillosokeria

vajaa kourallinen tuoretta timjamia - tai basilikaa, rosmariinia, meiramia tai niiden sekoitusta !

nami-hiiri

Talouskukkaron 4€ kaupan kassalla - muuttumisleikki !

Aihe kehittyi Leivontafoorumin elokuun leipomushaasteesta. Hauskaa sinällään, kun on lueteltu valmiiksi muutamat hassut aineet, joita on lupa käyttää ja lisäksi 4€:n summa, joilla tehtävästä tulisi suoriutua. Kaupassa sitä sitten miettii, että mitä tekee viidellätoista (15) pussilla vaniljasokeria, jos tarve on ainoastaan YKSI? Mutta ostaa kumminkin, sillä mausteena 'vanilja' on helppo, kun sitä viljellään runsaasti resepteissä!

'Karstadt', Saksa - tuoteperhe "Ja! "

0.35€   1 kg vehnäjauhoja
0.39€   200 g hapankermaa
0.99€   250 g meijerivoita
0.29€   8 g x 15 pss vanilliinisokeria
0.59€   340 g ananaspaloja, kevyt sokeriliemi
0.59€   200 g kookoshiutaleita
0.49€   200 g vaahtoutuvaa kermaa
=  3.69 €  ( Kuvan kolikot eivät stemmaa ihan laskun loppusumman kanssa, hiiri ei niitä laskenut. )

Tämän kauppakassin tuotteille ei ostohetkellä ollut vielä ihan selkeää idea, ei reseptiä.... Se kehittyi vasta myöhemmin. Mutta nami-hiiri teki jo yhden huomion - jauhopussi oli tosi edukas, vaikkei ollut missään tarjouksessa. 

Yleisesti ollaan yhtä mieltä ns. tuoteperheiden tuotteista. Niissä hinnat minimoituvat normihinnoista. Entä laatu? Siitä voidaankin sitten olla jo montaa mieltä. Tavallista pullaa, jossa maku on tuiki tärkeä, hiiri tuskin näistä leipoisi. 

nami-hiiri

Zürichin torilla !

Torilla katoaa kiire ja myös mahdolliset harmitukset, jos niitä sattuisi olemaan. Mahtavaa värien kukkaloistoa, vaihtuvien vuodenaikojen satoa, herkullisia juustoja, tuoretta leipää, onnellisten kanojen munia - ja ennen muuta hymyileviä kasvoja ja torikahvila ! Luonnollisesti torien myyntituotteille on asetettu eri maissa omat sääntönsä. Päässälaskutaito ja vaakaaminen on vuosissa ollut hieman sitä sun tätä, mutta pienet ’virheet’ torilla kulkijat antavat anteeksi…suuremmista huomautetaan ystävälliseen sävyyn…..Nykyään on jo isommille kauppatoreille ilmestynyt tarkat ja ajanmukaiset laskukoneet, digitaaliset vaa’at.

Metsämansikka ruukussa joutui Marimekon ruskeaan maljaan.....

Pienet pilkulliset Mirabellet ja vihreät Claudet, mustat kirsikat, sekä hiipivää syksyä enteilevä kurpitsa kulkeutuivat hiirenkoloon tällä kertaa. Oli siellä kassissa muutakin - gorgonzolaa ja tietenkin mausteinen Pesto Rosso a’la Roma, sekä basilika-valkosipuli Pesto Verde palat. 

Tämä kaikki värikylläisyys on läsnä Zürichissä ainoastaan tiistaisin ja perjantaisin ja silloinkin vain klo 07-11.30. 

Lauantaisin kaikki on toisin. Alueen ovat silloin vallanneet antiikki ja vanhat tavarat, jotka etsivät uusia koteja! Moni kauppias on matkannut pitkänkin matkan takaa, turistit ja keräilijät samoin! Kaupantekoon on varattu koko iltapäivä...ja se käy !

nami-hiiri

Ihan vasemmalla kädellä.....

...nami-hiiren leipomukset eivät onnistu, kuten italialaismamman crostata. Hän tekee sen siinä sivussa jälkiruuaksi, kun valmistaa usean ruokalajin illallista suurelle perheelleen.....huomioiden, että ehkä naapuritkin piipahtaa! 

Hiirenkolossa paistui miltei hävettävän pieni yhden hiiren piiras vihreistä, kypsistä makeista luumuista aamupostin sekä päiväkahvin seuraksi ! Kortti oli saapunut Ranskan Lyonista, jossa nami-hiirelle hyvin R-A-K-A-S, hiiren pituuden jo ohittanut,  pikku-Kulta lomaili. Teksti hymyilytti. Sokerikyyneleet valuivat pitkin poskia. - Luumujen maistelu oli veroittanut miltei pussillisen,  eikä jäljellä ollut kuin kolme kokonaista luumua. Huomenna niitä saisi torilta lisää....kesän kasvattamat luumut maistuvat makeilta ja mehukkailta.

Joka Mamman CROSTATA Italiasta

300 g vehnäjauhoja

150 g sokeria

150 g voita

3 keltuaista

1 sitruunan raastettu kuori

1 tl suolaa

luumuja pilkottuna + sokeria ja kanelia maun mukaan ! 

luumumarmeladia

1 vatkattu kananmuna voiteluun

mantelilastuja koristeluun 

Valmistusohje käyttäen piirasvuokaa:

• Kaada jauhot leivinpöydälle ja tee keskelle syvennys, johon kaadat sokerin, suolan, voin pehmeinä palasina, sitruunan kuoriraasteen ja keltuaiset.
• Sekoita ainekset mahdollisimman vähällä vaivaamisella. 
• Voitele piirakkavuoka ja levitä puolet taikinasta tortun pohjaksi. Lisää pohjalle luumumarmeladia kerros ja luumut palasina tai pieninä kuutioina.
• Kauli loput taikinasta jauhotetulla pöydällä levyksi ja tee taikinapyörällä suikaleita joista kokoat piirakan päälle ristikon. 
• Voitele torttu vatkatulla kananmunalla ja paista 180 asteessa noin 20–30 minuuttia.

Maistuu lämpimänä vaniljajäätelön kanssa!

VINKKI: Pienen tai puolitetun taikinan paisto käy mainiosti rypytetyssä folioarkissakin ! Hiiren piiras paistui siten.

---

Reine Claude d'Oullins on tosi vanha ranskalainen vihreä luumulajike, joka on saanut nimensä Ranskan Kuningas François I (1494 – 1547) puolison, Kuningatar Clauden mukaan.

nami-hiiri

 

Italialainen Caffé Mojito !

Hyvää....vain kuuma kesä puuttuu !

nami-hiiri

Marjapuuronvärinen 'Blondi' !

Pieni harmitus, jonka 'väri' eilen aiheutti, oli aamulla pelkkää positiivisuutta ! Elintarvikevärien aski on aika niukka sisällöltään, sillä nami-hiiri pyrkii värittelyt tekemään marjojen ja vihannesten itsensä antamilla väreillä, kuten tuorepuristetuilla mehuilla, paseeratuilla marjasoseilla. Poikkeuksina sokerit, joista ehdoton suosikki on Dan Sukkerin mansikkatomusokeri. Ajatuksena oli tehdä Sveitsin ristilipun pohjavärinen paistos. Taikina oli  brownietyyppinen blondi kanelilla höystettynä. Hiiri oli päättänyt näin, koska söisi leipomuksen kuitenkin itse. 

Pienten erillisten värikokeilujen tuloksena taikina meni uuniin vuoratussa, Battenberg -kakulle tarkoitetussa pienessä, suoralaitaisessa vuoassa. Se harmitus oli silloin jo läsnä, kun se ei ollutkaan punainen, vaan lähinnä tummaa pinkkiä, marjapuuroa……miten sen nyt kukin näkee. 

Puolituntia myöhemmin maisteltuaan vielä miltei polttavan kuumaa paistostaan - harmitus katosi jonnekin, mistä oli tullutkin - ja nami-hiiri hyräili tyytyväisyyttään ja päätti tehdä ’pientä’ kaunista hyvää nautittavaksi viikonlopun kahvihetkiinsä.

Lopusta leipomuksesta (vuoka oli kokoa 15cm x 20cm), voisi tehdä/leikata niitä alkuperäisiä ajatuksia isompiin tai pienempiin formuihin.

---

MUTTA, jos harmitus olisi viipynyt pidempään, olisi nami-hiiri ottanut kaapista koirakävelyllä ostetun 'hyvänmielenlautasensa' ja rakentanut sille makoisan tupla-aamiaisen !

Hauskaa viikonloppua kaikille !  

nami-hiiri