19. kesäkuuta 2020

Juhannus, yötön yö !


Aurinko sinnittelee rankkasateen piiskatessa puita ja pensaita. Pienet pihojen kukat käyvät suosiolla pitkäkseen heräten reippaasti uuteen aamuun. Matkakassi on miltei valmiina. Koirat odottavat kaveriaan. 
Aurinkoista mieltä Juhannukseen!
nami-hiiri

2. kesäkuuta 2020

Vaahdotettua valkuaista ja tomusokeria !



Kaikki alkoi vuonna 2009, kun nami-hiiri innostui blogin pidosta. Koska vakituinen 'kolo' oli ulkomailla, niin ajattelin kirjoitella pieniä juttuja sveitsiläisten leipomuksista, jotka erottuivat suomalaisista. Täällä pullapitkokin letitettiin konstikkaammin, eikä taikinaan laitettu kardemummaa. Kaupan myyjät pyörittelivät silmiään. - Hiiri kävi usein Suomessa ja täytti matka-askinsa tuotteilla, joita Sveitsin kaupoista ei löytynyt vielä silloin. Matkoilta löytyi taas ihan uusia tuotteita, joista nami-hiiri ei ollut koskaan kuullutkaan. 

Ikivanhat ranskalaiset ohjeet neuvovat, että munanvalkuaiset on vispattava tinaamattomassa kupariastiassa. Nykyaikainen tiede on puoltanut ajatusta sillä, että astiasta liukenevat muutamat kuparihiukkaset todella parantavat marengin ominaisuuksia samaan tapaan, kuin viinikivi, estäen kokkaroitumisen. Leivinjauheet sisältävät viinikiveä (kaliumbitartraatti) ja vanhoissa suomalaisissakin resepteissä se mainitaan miltein aina. - Enkä minäkään pääse kokkaroitumaan, kun vihertävä vitamiinipillerini sisältää tärkeiden mineraalien joukossa myös kuparia. 

Sana marenki tulee ranskankielen sanasta meringue. Historia kertoo, että marengin isä olisi sveitsiläinen sokerileipuri Gasparin, joka  sen kehitteli vuonna 1720. Todennäköistä on kuitenkin, että munanvalkuaisvaahtoa on osattu käyttää marengin tapaan jo ennen 1700-lukua kuninkaiden keittiöissä ja aivan tavallisissa keittiöissäkin.
Ranskalaiset ja italialaisetkin ovat jo tavallaan tunnustaneet sveitsiläisen Gasparin ansiot, vaikka puhuvatkin  omista marengeistaan. Tästä syystä kakkublogeistakin löytyy Ranskan marenki, Italian marenki ja Sveitsin marenki, joskin harvemmin. Hienoisia eroja löytyy mm. sveitsiläinen on lujempi rakenteeltaan ja soveltuu sen vuoksi koristeluun ja jälkiruokien perustaksi. Italialainen on yleensä hyvin kookas ja usein marengin 'reijät' täytetään suklaalla. Sen tekeminen on muita konstikkaampi ja vaatii kiehuvaa sokeria ja vettä.
Tein marenkini jonkun vanhan päähän jääneen reseptin mukaan ja käytin erivärisiä tomusokereita.  Keittiön valkoista mattoa katsellen, ne voisivat olla vaikka ranskalaisia tyypiltään, murenevaisia ! En ole koskaan ollut mikään innokas marengin ystävä, en edes ystävä. Mutta joskus on hyvä kyllä 'kokkailla', että tietää mistä kirjoittaa.
Tämä sai alkunsa siitä, että muutama vuosi sitten satuin lukemaan hauskan artikkelin elintarvikekemian vinkkelistä, koskien juuri marenkia ja sen valmistusta. Elintarvikekemian dosentti, Anu Hopia,  kirjoitti  pääpiirteittäin tähän tyyliin :
"Marenki onnistuu vain kananmunista, ei muiden lintujen munista. Vaahdottaminen on tasapainoilua liiallisen ja vähemmän liiallisen välillä. Vaahto on joko liian heikko tai kokkaroituu, jolloin se romahtaa kasaan. Vaahdon muodostumiseen auttaa varovainen kuumennus. Sokerin pitää liueta valkuaiseen täydellisesti, jotta se paistamisen aikana muodostaisi oikeanlaisen kalvon kuplien ympärille....." Juttunsa hän lopettaa aika pessimistisesti:"Mutta todennäköisesti se ei onnistu koskaan. Viimeistään siinä vaiheessa, kun otat täydelliset marengit ulos uunista, huomaat, että onkin sadepäivä. Jos haluat takuutuloksen tästä jälkiruoasta, osta se valmiina kaupasta."
nami-hiiri


1. kesäkuuta 2020

Uutta virtaako hiirenkolon asukilla?





Liekö alkanut kesä valanut uutta virtaa hiirulaiseen, kun leipominen alkaa taas vihdoin kiinnostaa. Lähileipomoiden pullat tulee jo korvista ulos. - Toisaalta voi olla niiden kokokin se perimmäinen syy tai ehkä valinnan tylsyys; samoja vuodesta toiseen, vaikka leipurit ovat muutaman kerran vaihtuneet vuosien varrella.


      

Hiirenkolon tuulihatut ovat ihan perustaikinaa, vesi-voiseos kiehautettu, jäähdytetty, lisätty kananmunat nopealla volyymilla vispaten ja pursotettu leivinpaperoidulle pellille ja paistettu esilämmitetyssä uunissa, 20 min / 200°C. Niihin saa uutta ilmettä erilaisin koristeluin ja tietenkin ne ovat pieniä, miltei suupaloja!

Hiiri iloitsee, kun on löytänyt rikkoutuneen rakkaan askelmittarinsa tilalle uuden samanlaisen. 
nami-hiiri                               

26. toukokuuta 2020

'Mickey Mouse' oksia hiiren pöydällä !




Tällaisia oksia nami-hiiri näki muutamia vuosia sitten Zürichissä koirakaverinsa kanssa. Oksat olivat lehdettömiä, mutta täynnä hauskoja voimakkaan kelta-oranssiin vivahtavia hedelmiä. iltavalaistun “blumen fitze” -kukkakaupan ikkunassa.  Kaikesta päätelen ne olivat tarkoitettu vain koristeiksi lattia yms. maljoihin, kun eivät olleet vedessä. 

Seuraavana aamuna hiiri vieraili kaupassa utelemassa floristilta oksista enemmän. Hän tiesi kertoa, että ne olivat ‘Mikki Hiiri hedelmiä’….koska muoto muistuttaa sarjakuvahahmon päätä (?). - Pääkirjaston kasvikirja tiesi enemmän.

Solanum mammosum on yleisesti tunnettu hieman eri nimikkeillä kasvumaistaan/alueistaan riippuen: 
Nipplefruit, Titty Fruit, Cow’s Udder - tai Apple of Sodoman, joka ei oikein  nami-hiirelle auennut muistista, vaikka historiassa tuli aikoinaan ahkeroitua.


nami-hiiri




Sieltä täältä koottua nippeliä:

Kasvia kasvatetaan koristetarkoituksiin. Hedelmä, joka on myrkyllinen saa kuitenkin mielikuvituksen laukkaamaan…. Keski-Euroopassa on kukkakauppiailla käytössä nimi ’Mickey Mouse’.

Solanum mammosum - hedelmää on käytetty perinteisessä lääketieteessä jalkavammoihin, ärtymykseen (?), mutta myös pesuaineena. Missään nimessä sitä ei pidä maistaa. Koristeoksina sitä tuodaan  tällä hetkellä Taiwanista ja Hongkongista. Kasvin koristeellisia lehtiä käytetään uskonnollisten juhlien, sekä erilaisten festivaalien kukka-asetelmissa. Niitä käytetään yleensä  kiinalaisen uudenvuoden puita rakennettaessa. 
Kasvi on kotoisin Etelä ja Keski-Amerikasta, sen kaukaisia sukulaisia ovat tomaatti, sekä peruna. /n-h

14. huhtikuuta 2020

Pieniä herkkuja aamusta iltaan!



Hiirenkolossa sopivan makea ei ole koskaan ylimakea ! Maistuu pitkin päivää.

nami-hiiri

14. helmikuuta 2020

Aurinko ja tuuli kilpailevat !



On helmikuinen Ystävän päivä! Aurinkoista mieltä kaikille, ystäville ja tutuille!


Tässä ensin suolaista 'pullaa', makeaa tulee myöhemmin, kun tuuli tokenee. Viime aikoina on tuuli pyöritellyt luontoa ja kulkijoita ahkerasti. Ja milloin on kilissyt ja kolissut - ne ovat niiden pihoille unohtuneiden puutarhakalujen musiikkia. Helposti ajatellaan, että ne voivat hyvin odotella kevättä ulkona, kun luntakaan ei ole.

nami-hiiri

31. joulukuuta 2019

Vuoden 2019 viimeinen ilta!


                                     

Missä nami-hiiri näki ensimmäisen kerran suuren, kokonaisen Brie -kiekon Fazerin vihreillä kuulilla ja toisen tummilla kirsikoilla koristeltuna…ei ole tallentunut muistipankkiin. Vuosien varrella on tullut kuitenkin usein tarjottua syötävän homenukan päällystämää pehmeää Brien seudun Brie-juustoa. Toisinaan lehmänmaidosta valmistettua Camembert juustoa, jolle on annettu lisänimi ’ranskalaisen gastronomian symboli’, lasturasiaan pakattuna. - Kypsänä hienoja juustoja molemmat. - Ansaitsevat enemmänkin huomiota tarjoiltaessa. Kotikolossaan nami-hiiri syö juustonsa usein itse ja ...nauttii! 

Onnekasta uutta alkavaa vuotta 2020 kaikille !

nami-hiiri

7. joulukuuta 2019

Joulukuun 6. päivä






...on aina täynnä erityistä tunnelmaa. Suomalaisia esineitä on hiiren koti pullollaan. Jokaisella on oma tarinansa. Rakkaita kaikki. 
Osa on jokapäiväisessä käytössä, osa odottelee erityisiä tilanteita tai juhlapäiviä jolloin ne puunataan ja laitetaan esille.

nami-hiiri


11. marraskuuta 2019

Ruuhkaa pöydällä!


Päivät kuluvat mukavasti. Hoppua ei ole, aika kuluu verkkaisasti. Hiirenkolossa on aina jotain pientä puuhastelua menossa... 
Naismuistiin nami-hiiri ei ole kävellyt kymmentä kilometriä päivässä, ei huvikseen tai leivonta tarvikkeiden ostoon kuten aina ennen. Siitä hiiri naputtaa itselleen miltei päivittäin. Siihen on tultava muutos...on ryhdyttävä siis leipomaan!

nami-hiiri

6. kesäkuuta 2019

Tuliaisia Suomesta


 

Voisiko päivä enää alkaa makeammin? Iloinen, hauska tapaaminen nami-hiiren kotona. Eri ikäisiä ihania tyttöjä - ja koira Suomesta.

nami-hiiri