16. tammikuuta 2010

Pilvisen sään aurinko saapuu postilaatikosta !





Päivä voi olla täydellinen ja aurinkoinen ilman aurinkoakin. Postitäti saattaa sujauttaa laatikkoon muutakin, kuin laskuja ja mainoksia. Näin kävi muun muassa viime torstaina. Kirjelaatikosta löytyi vain kaksi kirjettä, molemmat Suomesta. Sen tunnistin postimerkeistä. Toisen päällä luki tutulla lapsen käsiälalla vielä varmuudeksi:"Pika-postia Mummille Sveitsiin "

On varmaan turha mainita kumpi kirjeistä avautui ensimmäisenä. Siinä hieman hali-rypistyneessä paperissa oli pieniä ihania tarroja ja kuviosaksilla leikattu reuna. Luin tervehdyksen ja tiedustelua, miten voin? Pientä utelua sään lämpötilasta Sveitsissä ja selvitystä Suomen säästä, koulukuulumisia - ja pientä ikävän ilmaisuakin. Keskellä kaikkea on ilonkyyneleeitä silmiin tuova muistutus: "Ethän unohda, että rakastan sinua!" Kirje loppuu haleihin ja iloisiin tapaamisiin, aivan pian. Sitä odottaa innolla, niin kirjoittaja, kuin sen lukijakin.

Ja se toinen kirje avautui hieman huolimattomasti, vielä ilon kyyneleitä silmissä ja siksi erehdyin lähettäjästä. Automaattinen ajatus teki virheen, sillä kuoren päällä oli myös tutunoloinen pieni lähettäjän tarra, joka alkoi 'K' kirjaimella. Sveitsissä ahkeraan vierailevan ystävättären nimi alkaa myös 'Koolla' ja posti tuo, sekä vie ahkeraan pulleita kirjeitämme.



Kirje oli pullea ja pehmeä, mutta sisällä ei ollut kirjettä, vaan aivan ihana yllätys ! Piti vilkaista uudestaan lähettäjä. - Olin huhuillut painettujen servettien perään sivuillani ja nyt niitä 'vyöryi' kirjeestä syliini. Blogiini olin jo saanut ilahduttavia kommentteja muutamin linkityksin. Tiesin, että kultapainatuksin tehtiin edelleen servettejä ja linkitkit olivat toiminnassa. - Nyt niitä oli sylissäni vaniljan värissä 'Kaikkea hyvää'. Se oli paljon puhuva, sanaton viesti blogi-ystävältä!

Kahvi oli jäähtynyt kupissa, mutta nyt piti saada kuumaa 'nautintoa' ja syödä piparia, jotta saa pyyhkiä suun murusista. Se, käyttämätön sininen, mutta sormissa rypistynyt servetti, vuosimalliltaan kai 1992 oli nyt historiaa. Laitoin sen myöhemmin tuotekansioon, muistojen joukkoon.

Sydämellinen kiitokseni odottamattomasta yllätyksestä, Kyökkipiika Kati !

nami-hiiri

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

KIITOKSELLA KOMMENTISTASI !