Oikeastaan nami-hiiri väittäisi, että se on liikaa mille tai kelle tahansa. - Pienessä kuuden dl kattilassa hiiri keitti ja uitti kahta pientä 'Kaiser Alexanderia'. Toinen oli eilinen jälkiruoka halkaistuna, juuston ja makean paikallisen tehtaan suklaanuudelin kaverina. Toisen hiiri pelasti liemestä vasta aamulla, kun huomasi....
Kivettömät rypäleen ovat hiiren mieleen, mutta jos ne ovat täyteen tupattu kiviä, saavat olla ihan rauhassa. Poikkeus löytyy! Tummat, miltei mustat amerikkalaiset rypäleet ovat maultaan niin erilaisia, että se tekee poikkeuksen ...ja päätyvät nami-hiiren ostoskoriin. armillisesti niitä pitää ostaa valmiiksi pakattu iso rasia. Tomaatteja hiiri on oppinut kuorimaan, mutta rypäleet tuottaa sunnuntaileipurille tuskaa...lisäksi on ne kivet. Puolittamista on kokeiltu. Mutta nyt olikin rypälelihan väri se juttu.....vaivaa pitää nähdä, kun haluaa jotakin! Kymmenestä onnistui kolme pysymään koossa.
Ja koska mitään ei heitetä pois, niin muutama päivä sitten värjätty glukoosi sai uuden tilaisuuden. Osoitti mieltään..eikä tietenkään erottunut kunnolla tumman puhuvasta päärynästä.
nami-hiiri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
KIITOKSELLA KOMMENTISTASI !