Hauskat ja mielenkiintoisat matkat loppuvat aikanaan. Kohta loppuu tämäkin makean täytteinen matka ja on aika palata kotiin. Mahdollisesti uudet matkat odottavat......
Parit makeudet aion vielä tältä erin esitellä. Toinen on pieni hasselpähkinärouheella höystetty porkkanakakku, jonka ranskalainen konditori oli 'taikonut' kauniiksi leivokseksi. Se oli pieni ja söpö! Vaikka hiiri ei pidä niin alkuperäisten traditionaalisten leipomusten muunteluista, niin tässä valkosuklaasta vuoltu ja oranssiksi värjätty lastu oli ilo silmälle - ehdottomasti parempi, kuin marsipaaniporkkana. Erittäin taidokas, kuin aito porkkanasta vuoltu ohut lastu ! Kahvituokionsa päätteeksi nami-hiiri asteli pieni leivosrasia kädessään tuulista katua kotiin, aikomuksena kuvata leivos KoKo -lautasella ruusujen kanssa. Muutama päivä sitten hiiri oli näet ostanut marketista porkkananvärisiä oksaruusuja. Kulkiessaan hiiri mietti, miten leivoksen sokerikuorrutus oli tuntunut hieman 'elastiselta'. Sillä oli koko leivos päällystetty. Sen alla oli kreemistä tehty 'tasoite' aprikoteerauksen tapaan. Osaisikohan sellaisen ohuen hieman 'venyvän' sokerikuorrutuspäällysteen tehdä .......
sunnuntai, 10. maaliskuuta 2013
Juuri kun oli päässyt kehumasta suklaattomasta ajasta, niin CN tornin kahvilassa odotti yllätys. Oli matkattava ensin maailman korkeinta lasipaneloitua hissikuilua ylöspäin. Matka hissillä 350 m korkeuteen ja 22 km tuntivauhdilla, kesti 58 sekuntia, siis alle minuutin! Kerrosta alempana oli osa lattiastakin lasia, siellä hiiri tunsi kulkevansa ilmassa ! Sää oli kaunis, vaan ei tarpeeksi kirkas, jotta olisi selvästi nähnyt Niagaran putoukset tai New Yorkin pilvenpiirtäjät - linnuntietä etäisyyttä oli 160 km.
CN Tower on valmistunut vuonna 1972. Se oli ainakin vuoteen 2006 maailman korkein rakennelma peräti 553 metriä korkea. Nykyään se on myös 7. maailman nykyaikaisista ihmeistä listalla.. Kerroksia on 147. Jokainen turistille sunniteltu kerros on oma seikkailunsa. Erikoista on vielä sekin, että tornin paksun kohdan, jossa lasikerros lasilattioineen ja sen yllä kahvila, voisi kahvilan 'katolla' kiertää 360° asianmukaisin varustein ulkopuolella - luotisuora alas on 356m! Nami-hiiri tyytyi tutkailemaan tornia vain sisäpuolelta. Mutta kenties joku toinen kerta sitten huimassa korkeudessa ulkopuolelta kiertäen oranssin värisiin haalareihin, kypärään ja turvaköysiin sonnustautuneena!! - Torni on ollut katseenvangitsijana koko ajan väririkkaudellaan varsinkin iltaisin. Se loistaa iltaisin värien hauskasti vilkkuessa ja vaihtuessa. - Paikalliset asukkaat kertoivat, että myös eri kuukausina on eri teemaväri. Helmikuussa tornia huolletaan kiireestä kantapäähän, eikä torniin pääse, mutta punaisen kaikki eri asteet näyttivät olevan kuukauden värinä. Nami-hiiri odotteli maltillisesti....maaliskuuta ja tarpeeksi kirkasta säätä, jotta näkemisen ilo olisi suurempi ylhäältä alas sekä kauas.
Yksi suklaakakkupala oli kuin kolmelle tarkoitettu (ruokalautanen). Pakko myöntää, että hämmästys oli suuri suklaata miltei 'leipänä syövälle' hiirulaiselle. Kakku oli koottu paksuista suklaakerroksista ja ohuemmista suklaakreeminsekotteisista kakkukerroksista (kuvassa ne tummat raidat, joita oli 3 kpl + ohut kakkupohja). Koko komeus oli päällystetty pienillä suklaakiharoilla. Pieni kermavaahto koriste melissan oksalla oli kakun heikoin lenkki. Annokseen kuului vielä maitosuklainen jäätelöpallo - se oli aika turha, ajatteli hiiri ensin, mutta se antoi sulaessaan hieman keveyttä tuhtiin kakkuun. Jäätelöpallon alla oli grahamkeksi, no se ainakin oli ihan turha. Nami-hiiri söi kakkupalasesta urhoollisesti puolet eli siis '1 1/2 henkilön' annoksen ! Koko suuri annos maksoi 10 CAD. Hinta-laatu-suhde olivat kohdallaan, vain kakkupalan koko hirvitti - ehkä vain hiirtä, joka seikkailee makujen maailmassa pitkälti ainoastaan yhdellä haarukalla ilman kaverihaarukkaa !
nami-hiiri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
KIITOKSELLA KOMMENTISTASI !