Tikkupullaa ja taitoluistelua !

Taitoluistelun MM -kilpailu 2012 on parhaillaan Ranskan Nizzassa. Mestaruuskisat alkoivat maanantaina 26. maaliskuuta ja  päättyvät Aprillipäivänä 1. huhtikuuta 2012.  Paikka on miltei nami-hiiren 'naapurissa' Nizzassa – Palais des Congrés Acropolis. -halli.

Nami-hiiri katselee aina mielellään taidokasta kuvioluistelua, kilpailijoiden lennokasta liitoa, vauhdikkaita piruetteja kovalla jään pinnalla. Pariluistelun upeat nostot saavat hiiren haukkomaan henkeä.

Samaan aikaan ulkona kukkii keltaiset koristepensaat, voikukat ja magnolia puutkin ovat juuri puhkeamassa kukkaan, lehdet tulevat myöhemmin. Sisällä on mukavan lämmintä, mutta tunnelma on täysin talvinen.

 

SLY18 parilta helmikuussa saatu resepti on ollut ahkerassa käytössä tällä viikolla, sillä tikkupullat ovat paistuneet ja maistuneet – ilman nuotiotakin.

Tikkupulla. Tämä alkuperäinen ohje on ollut HS:n ruokaresepteissä

7 dl vehnäjauhoja

100 g margariinia tai voita

1 dl sokeria

1 tl suolaa

1 tl kardemummaa

1 pussi kuivahiivaa

n. 2,2 dl vettä

1. Mittaa jauhot muovipussiin ja nypi rasva joukkoon.

2. Lisää pussiin sokeri, suola, kardemumma ja hiiva.

3. Lisää nestettä niin paljon, että saat sopivan notkean taikinan. Taikinan voit vaivata pussissa niin, että puristelet sitä riittävän kauan ja seoksesta syntyy taikina.

4. Ota taikinasta noin kananmunan kokoinen annos ja hiero siitä kämmenien välissä pikkusormen vahvuinen tanko.

5. Kiedo tanko puutikun ympärille harvakseen. Väliin on jäätävä ainakin puolen sentin raot, jotta taikina voi turvota kypsentämisen aikana. Anna taikinan hiukan kohota ennen paistamista.

6. Kypsennä pullatikkua hitaasti käännellen riittävän kaukana nuotion hiilloksesta.

Vinkki: Kypsän pullan voit nauttia suoraan tikusta mutta jos onnistut saamaan tikun pois niin, että saat pullasta "tötterön", täytä se kermavaahdolla ja hillolla ja nauti kahvin kanssa.

Nami-hiiri kietoi tuplakananmunaa vastaavan annoksen taikinatankoa tikkujen ympäri hieman muotoillen, koristeli mantelilastuilla ja kirsikan puolikkailla ja paistoi pullat normaalisti uunissa. - Muutamiin tuli käytettyä värillisen raesokerin loppuja.

---

Taitoluistelun maailmanmestaruuskilpailuja on järjestetty vuodesta 1896 alkaen, jolloin ne järjestettiin Pietarissa, Venäjän keisarikunnan pääkaupungissa.

MM-kilpailujen alkuaikoina maailmanmestaruudesta kilpailivat vain miehet. Naisten yksinluistelu oli ensimmäistä kertaa kisaohjelmassa vuonna 1906, jolloin kilpailut järjestettiin Sveitsin Davosissa. Pariluistelu on ollut kisaohjelmassa vuodesta 1908 ja jäätanssi vuodesta 1952. 

 nami-hiiri

SLY18 - resepti heti kokeiluun :D

Aamulla tulleessa paketissa oli kolme mukavaa, maukasta reseptiä ainakin lukien. Kinkkumuffinseja  nami-hiiri päätti tehdä ensin. Eilen tuli leivottua kardemummalle maistuvia 'kukkia', joten siksi suolaista tänään - mutta kaunista . 

SLY18 parin maukkaat kinkkumuffinsit

4 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1/2 tl paprikajauhetta

1 tl valkosipulia

ripaus chiliä  -  nyt käytin valkopippuria

1 tl suolaa

100 g pieneksi pilkottua kinkkua

100 g karkeaa juustoraastetta

1 dl ruokakermaa

1 dl maitoa

2 kananmunaa

1/2 dl öljyä

 

-  sekoita aineet keskenään

- lusikoi taikina vuokiin

-  paista esilämmitetyssä uunissa 225°C noin 15-20 min.

 

 

Paistokset olivat kyllä kauniita ja tasaisia ilman koristeluakin, mutta tunnettehan jo hiiren ....päälle puolitettu kurkkuviipale, kaupan kermajuustoa ja syötävä orvokki. Tylla olisi saanut olla suuremmalla reiällä varustettu, mutta ne ovat vielä kaupanhyllyillä . - Resepti oli todella yksinkertainen, paistos nopea valmistettava ja erittäin maukas !

nami-hiiri

SLY18 reseptejä

Aurinko paistaa ja naapuritalon pihalla kirsikkapuun kukat aukeavat ihan silmissä!

Vuorossa oli taas sellainen sanaton ja ‘puuskuttava’ postipakettien jakaja, joka mieluummin olisi kai istuskellut kevätkahvilassa tai nukkunut . Hiiri päätteli sen siitä, kun hän ei tehnyt elettäkään noustakseen ylös hiirenkolon ovelle. Nami-hiiri  kipitti kolme kerrosta alas ja puuskuttamatta takaisin ylös paketti kainalossaan.

Meneillä olevan kierroksen pariltani tuli lähetys. Kortissa sly selittää valintojaan paketin tuotteisiin ja on laittanut myös kolme eri reseptiä omiin suosikkiherkkuihinsa, joka on muffinssi.

Paketista löytyi makeaa nurin ja oikein:

•  Dr. Oetkerin suklaalehtiä koristeluun
•  Maraboun ’Nougat tupla’ tuplasti
•  Pandan ’Valloittava Valkoinen’, sekä ’Kinuski Muru’
•  Fazerin ’Geisha’ levy
•  Parrotsin ’Jogurtti-vadelmakuula’ -snackspussi 
•  Bruno muffinivuokia, joissa reseptien ihanuuksia voi paistaa
•  pirteitä auringonkukkaisia serviettejä, joilla voi pyyhkiä  suunsa kahvihetken jälkeen
•  humoristinen kortti, sekä kolme salaisen lähettäjän ’lempireseptiä’: kinkku, suklaasydän ja vadelmamustikka
• JA

•  aivan hurmaavan hellyttävä keltainen lammas Pääsiäiseen

Nami-hiiren ’maisteluavustajat’, marsipaanihiiri seremoniamestarina toivottivat lampaan tervetulleeksi hiirenkoloon !

Käsi sydämellä lämpimät kiitokseni salaiselle leivontaystävälleni !

Paketti oli selvästikin iloisin mielin 

maaliskuun teemaan koottu ja

lähetetty kauas hiirenkoloon ilahduttamaan saajaansa.

nami-hiiri

Leivoslautasella ufo vaiko sittenkin ifo ?

keskiviikko, 14. maaliskuu 2012

Olisikohan ollut alkuvuosien koti-ikävää, kun nami-hiiri tilasi kahvilan vitriinistä sormella osoittaen vihreän hieman bebéetä kookkaamman leivoksen. Helsingin Ekbergin tyylisen kahvilan miestarjoilija naurahti ja sanoi: "Hyvä valinta, kun kerran maistatte 'ufoamme', ette unohda sitä ikinä !"  - Mitä, mitä ? Mies taisi ajatella tilaisuutensa tulleen - myydä kaksi leivonnaista yhdellä kertaa turistinoloiselle hiirelle. Väärä arvio, mutta sitähän mies ei voinut tietää. Sveitsiläisten "Carac" muistuttaa tosiaan hieman ufoa vihreänä ja pyöreänä leivoslautasella.  Mutta mies oli oikeassa, kun leivoshaarukka vei ensimmäisen palan uteliaana odottavaan suuhun, niin paluuta ei enää ollut. ”Carac” astui nami-hiiren kahvilaelämään. Se soveltuu erinomaisesti espresson kaveriksi.......eikä kyllästymisestä ole vieläkään mitään havaintoa.  Samaan kahvilaan astuessaan ei hiiren tarvitse enää vaivautua tilaamaan mitään, tarjoilija tuo espresson ja ufon ’sanattomasti’ hymy huulillaan ja silmää iskien  – hiirtähieman hävettää, mutta vain hieman.

Pienehkö suklainen torttu, jota nami-hiiri nimittää suomalaisittain leivokseksi, on erittäin suosittu Länsi-Sveitsissä, mutta se tunnetaan läpi koko maan. Sen olettaisi tulleen Ranskasta, mutta ranskan kielen sanakirja ei tunne ”Carac” sanaa. Lentävää lautasta muistuttavan muotonsa ja hallitsevan vihreän värin vuoksi se onkin lempinimetty  arkikielessä ’ufoksi’. Sitä ei voi ohittaa leipomoiden vitriineistä. Lapset ja hiiret, toki myös aikuiset pitävät makean täyteläisestä suklaapitoisesta leivonnaisesta.

Nimi on outo arvoitus, samoin leivoksen alkuperä. Joitain viitteitä on esitetty fonetiikan kautta erikoisen nimen tarkoittavan korkealaatuista kaakaota. Joku toinen tarina on muka löytänyt yhtymäkohtia Itävallan vuonna 1832 keksityn Sacherin kanssa ja ganachen. Mutta todellisuudessa ei ole mitään näyttöä ”Caracin” itävaltalaisesta alkuperästä. - Taitaa olla niin, että joku poropeukaloinen oppipoika on taas tipautellut suklaata tai sitä sun tätä  ja sinne tänne, ja leivonnainen on jälleen syntynyt, kuten niin moni muukin herkku ja taas kerran oppipoika säästynyt selkäsaunalta!

---

"Carac" ei ole ranskalaisten tai Ekbergin bebé -leivos, vaan suklaalla täytetty unelma!  Murotaikina on melko mautonta, mutta suklaan makeus korvaa sen tai juuri siksi tumma sisältö pääseekin oikeuksiinsa. Päällä vihreällä elintarvikevärillä värjätty makea kuorrutus, jonka keskellä vielä pieni tumma suklaanappi. Tästä leivoksesta ei ole julkisia muunnoksia.

Sveitsiläinen Carac -leivos

Pohja:   Itse tehtynä tai 1 pkt valmista murotaikinaa

125 g voita

1 ½ dl sokeria tai ’sokeritonta’ karppisokeria

1 kananmuna

2 ½ dl karkeita vehnäjauhoja

1 tl leivinpulveria

2 tl vaniljasokeria

Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri, vatkaa muna sekaan. Lisää vehnäjauho-leivinjauhe-vaniljasokeriseos. Sekoita tasaiseksi nopeasti.

Täyte:

1 dl kermaa

10 g voita

200 g tumma suklaata

Kuorrutus:

250 g tomusokeria

1 valkuainen

vihreää (tomu)elintarvikeväriä 

Valmistus:

• Kauli taikina ohueksi ja ota sopivan kokoisia läpysköitä mataliin alumiinisiin formuihin mitattuna.
• Paista pohjia  180 ° C / 15-20 minuuttia, vaalean ruskeiksi ja  anna jäähtyä.
• Kiehauta kerma ja voi kattilassa. Siirrä kattila syrjään, lisää suklaa ja sulata sekoittaen. Kaada seos  murokuppeihin ja laita viileään odottamaan kuorrutusta.
• Vispaa valkuainen vaahdoksi ja lisää joukkoon sokeri ja vihreä elintarvikejauhe.
• Kuorruta leivoksen pinta tasaisesti ja laita kylmään kovettumaan. Koristele pienellä suklaanapilla.
• Ei sveitsiläisille tarjottaessa nami-hiiri laittaa napin sijaan vohvelikukan .

---

Nippeliä :

Ufo on havaitsijalle tunnistamaton todellinen lentävä tai lentokykyiseltä näyttävä kohde. Tunnistamattomuus perustuu usein kohteen ulkonäköön. Mikäli kohde myöhemmin pystytään tunnistamaan, kutsutaan sitä ifoksi.

nami-hiiri

Postilaatikon ihmeitä !

Talvi oli Alppimaassa tavanomaisen lämmin. Talvijalkineita hiiri tarvitsi kaiketi vain muutaman viikon joulun aikaan. Millään ei silti tahdo uskoa, että narsissit, krokukset, esikot, hyansintit, orvokeista puhumattakaan, kukkivat pihoilla.

Mutta Luontoa ihmeellisempi on kyllä hiirenkolon postilaatikko. Aamulla tuli iloista makeaa postia blogiystävältä hauskan kortin kera ja ...

...reilu viikko sitten laadukkaita kotimaisia tuotteita kiitoksena, jostain pienestä teosta.

 

Jossain postauksessaan nami-hiiri taisi mainita  maitoa vaahdottavan vispilänsä palautuneen 'lainaretkiltään' rikkinäisenä . Nyt on uusi ja toimiva! Keltainen silikonitipu muotoilee pannulla kananmunan hauskasti tipuksi, pienen munakkaan tai pannukakun .

Kiitoksella, SLY18 !

nami-hiiri

Kevätpäiväntasaus !

Tuoreet yrttien lehdet toimivat sokerimassalehtien lomittajana, pinnat sipaistu löysällä pikeerillä.

 

Nimi päiväntasaus viittaa siihen, että kevätpäiväntasauksen aikoihin yö ja päivä ovat kaikkialla maapallolla osapuilleen yhtä pitkät, kumpikin 12 tuntia. Ajoitus almanakassa tapahtumalle on aina 19. - 21. maaliskuuta välisenä aikana. Ja onhan se toki juhlan aihe - tai ainakin pieni piparihetki kahvin kera! – Aikoinaan se on ollut kyllä suuremmankin juhlimisen paikka, koska  herkkuja on syntynyt historian tarinoista päätellen, huomioituna luonnollisesti paaston sallimat puitteet.
 

Pakkasen murotaikinan rippeet pois pyörimästä tuli mukavasti käytettyä makeaan tarkoitukseen. Samoin oli aprikoosi- ja vadelmamarmelaatin purkinloppujen kanssa. Muottien koko ei ihan täsmännyt, mutta ei sitä kukaan syödessä varmaan huomaa!

nami-hiiri

Talvi oli Alppimaassa tavanomaisen lämmin. Talvijalkineita hiiri tarvitsi kaiketi vain muutaman viikon joulun aikaan. Millään ei silti tahdo uskoa, että narsissit, krokukset, esikot, hyansintit, orvokeista puhumattakaan, kukkivat pihoilla.

Mutta Luontoa ihmeellisempi on kyllä hiirenkolon postilaatikko. Aamulla tuli iloista makeaa postia blogiystävältä hauskan kortin kera ja ...

...reilu viikko sitten laadukkaita kotimaisia tuotteita kiitoksena, jostain pienestä teosta.

 

Jossain postauksessaan nami-hiiri taisi mainita  maitoa vaahdottavan vispilänsä palautuneen 'lainaretkiltään' rikkinäisenä . Nyt on uusi ja toimiva! Keltainen silikonitipu muotoilee pannulla kananmunan hauskasti tipuksi, pienen munakkaan tai pannukakun .

Kiitoksella !

tiistai, 20. maaliskuu 2012

Postilaatikon ihmeitä !

Maukas ruutu !

 

Tämä postaus on oikeastaan jatko ja seuraus edellisestä  !

Pehmeät kookosruudut  on "Leivotaan " - lehden resepti  sivulta 93. Makeutukseen hiiri käytti taikinaa tehdessään 'Karppisokeria', joka on tismalleen sama tuote, kuin lehdessä mainittu 'Sötin'. Reseptin psylliumia ei ehkä hiirenkoloon ilmesty - vielä. Kevyessä kevätsateessa ei ollut mitään vikaa, mutta kaupparetkelle nami-hiiri ei nyt lähtenyt vaniljan vuoksi. Se tuli korvattua kardemummalla. 

"Pehmeät kookosruudut" / Leivotaan 2012/1

Aineosat:

1 dl 'Karppisokeria'  tai 'Sötin'

2 kananmunaa

125 g voita

1,5 dl kokosjauhoja/hiutaleita

1/2 tl soodaa

2 tl leivinjauhetta

0,5 tl aitoa vaniljaa

Maku oli ihan kohdallaan ja maistui sokerittoman kahvin kera. 

On hyvä muistaa, että ellei ole tottunut karppiresepteihin, niin makumuistimme etsii niistä mm. vanhaa makeaa sokerin makua yms. tavallisesti käyttämiämme aineita ja saattaa siksi 'löytää' jotain sivumakua .  Tottuminen kestää kuulemma viikon tai pari  .

Leivoslautasella ufo vaiko sittenkin ifo ?

Olisikohan ollut alkuvuosien koti-ikävää, kun nami-hiiri tilasi kahvilan vitriinistä sormella osoittaen vihreän hieman bebéetä kookkaamman leivoksen. Helsingin Ekbergin tyylisen kahvilan miestarjoilija naurahti ja sanoi: "Hyvä valinta, kun kerran maistatte 'ufoamme', ette unohda sitä ikinä !"  - Mitä, mitä ? Mies taisi ajatella tilaisuutensa tulleen - myydä kaksi leivonnaista yhdellä kertaa turistinoloiselle hiirelle. Väärä arvio, mutta sitähän mies ei voinut tietää. Sveitsiläisten "Carac" muistuttaa tosiaan hieman ufoa vihreänä ja pyöreänä leivoslautasella.  Mutta mies oli oikeassa, kun leivoshaarukka vei ensimmäisen palan uteliaana odottavaan suuhun, niin paluuta ei enää ollut. ”Carac” astui nami-hiiren kahvilaelämään. Se soveltuu erinomaisesti espresson kaveriksi.......eikä kyllästymisestä ole vieläkään mitään havaintoa.  Samaan kahvilaan astuessaan ei hiiren tarvitse enää vaivautua tilaamaan mitään, tarjoilija tuo espresson ja ufon ’sanattomasti’ hymy huulillaan ja silmää iskien  – hiirtähieman hävettää, mutta vain hieman.

 

 

Pienehkö suklainen torttu, jota nami-hiiri nimittää suomalaisittain leivokseksi, on erittäin suosittu Länsi-Sveitsissä, mutta se tunnetaan läpi koko maan. Sen olettaisi tulleen Ranskasta, mutta ranskan kielen sanakirja ei tunne ”Carac” sanaa. Lentävää lautasta muistuttavan muotonsa ja hallitsevan vihreän värin vuoksi se onkin lempinimetty  arkikielessä ’ufoksi’. Sitä ei voi ohittaa leipomoiden vitriineistä. Lapset ja hiiret, toki myös aikuiset pitävät makean täyteläisestä suklaapitoisesta leivonnaisesta.

 

Nimi on outo arvoitus, samoin leivoksen alkuperä. Joitain viitteitä on esitetty fonetiikan kautta erikoisen nimen tarkoittavan korkealaatuista kaakaota. Joku toinen tarina on muka löytänyt yhtymäkohtia Itävallan vuonna 1832 keksityn Sacherin kanssa ja ganachen. Mutta todellisuudessa ei ole mitään näyttöä ”Caracin” itävaltalaisesta alkuperästä. - Taitaa olla niin, että joku poropeukaloinen oppipoika on taas tipautellut suklaata tai sitä sun tätä  ja sinne tänne, ja leivonnainen on jälleen syntynyt, kuten niin moni muukin herkku ja taas kerran oppipoika säästynyt selkäsaunalta!

---

"Carac" ei ole ranskalaisten tai Ekbergin bebé -leivos, vaan suklaalla täytetty unelma!  Murotaikina on melko mautonta, mutta suklaan makeus korvaa sen tai juuri siksi tumma sisältö pääseekin oikeuksiinsa. Päällä vihreällä elintarvikevärillä värjätty makea kuorrutus, jonka keskellä vielä pieni tumma suklaanappi. Tästä leivoksesta ei ole julkisia muunnoksia.

Sveitsiläinen Carac -leivos

 

Pohja:   Itse tehtynä tai 1 pkt valmista murotaikinaa

 

125 g voita

1 ½ dl sokeria tai ’sokeritonta’ karppisokeria

1 kananmuna

2 ½ dl karkeita vehnäjauhoja

1 tl leivinpulveria

2 tl vaniljasokeria

 

Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri, vatkaa muna sekaan. Lisää vehnäjauho-leivinjauhe-vaniljasokeriseos. Sekoita tasaiseksi nopeasti.

Täyte:

1 dl kermaa

10 g voita

200 g tumma suklaata

 

Kuorrutus:

250 g tomusokeria

1 valkuainen

vihreää (tomu)elintarvikeväriä 

Valmistus:

• Kauli taikina ohueksi ja ota sopivan kokoisia läpysköitä mataliin alumiinisiin formuihin mitattuna.
• Paista pohjia  180 ° C / 15-20 minuuttia, vaalean ruskeiksi ja  anna jäähtyä.
• Kiehauta kerma ja voi kattilassa. Siirrä kattila syrjään, lisää suklaa ja sulata sekoittaen. Kaada seos  murokuppeihin ja laita viileään odottamaan kuorrutusta.
• Vispaa valkuainen vaahdoksi ja lisää joukkoon sokeri ja vihreä elintarvikejauhe.
• Kuorruta leivoksen pinta tasaisesti ja laita kylmään kovettumaan. Koristele pienellä suklaanapilla.
• Ei sveitsiläisille tarjottaessa nami-hiiri laittaa napin sijaan vohvelikukan .

---

Nippeliä :

Ufo on havaitsijalle tunnistamaton todellinen lentävä tai lentokykyiseltä näyttävä kohde. Tunnistamattomuus perustuu usein kohteen ulkonäköön. Mikäli kohde myöhemmin pystytään tunnistamaan, kutsutaan sitä ifoksi.

 

Mahdottoman makea maaliskuun maanantai !

Toistaiseksi ulkona paistavan auringon luoma lämpö on viileää, siitäkin huolimati, että mittariin on luvassa jopa +12°C. 

Hiirenkolon keittiössä istuu ilosta itkevä nami-hiiri. Silmistä valuu niitä makeita kyyneleitä. Keltainen postin pakettiauto toi juuri pienen mutta painavan paketin. Se ei helissyt, ei kolissut, kuten paketeilla on toisinaan tapana . Ja ensimmäisenä tuli mieleen 'palkinto' ? Mutta eihän hiiri ole osallistunut kilpailuihin. Ehkä SLY parini....ei sekään.....
 

 

Tämä kuva kertoo kaiken! Hiiren blogia seuraava blogikaveri oli asialla. Se selvisi kortista.  Hän oli kirjoittanut siihen muun muassa: "Patukat suuhun, jotta jaksat 'laku-susheja' tehdä !" 
On tavattoman ihana tunne, kun postauksia luetaan !
 

Käsi  sydämellä parhaat kiitokseni lähettäjälle !
Hyvää ja kaunista kevättä !

nami-hiiri 

 

Rajansa kaikella !

Vaikka keltainen "Bright Eyes" on kaunis katsella ja kiitollinen ympäri vuoden kukkiva ruukkukasvi, niin lautasella se ei pahemmin innosta, ei edes nami-hiirtä. - Arkipäiväisemmältä nimeltään Paavalinkukka eli Saintpaulia on yksi suosituimpia kaikista kukkivista huonekasveista. Sitä voisi jopa sanoa trendikukaksi, sillä värejä on mistä valita ja joka vuosi niitä tulee aina vain lisää. Se on erittäin helppo hoidettava, joka  tarvitsee valoa ja tasaista lämpöä, muttei siedä kuumaa aurinkoa. Se ’juo’ mielellään kohtalaisen laimealla ravinteella höystettyä vettä kerran kahdessa viikossa. Talvella ravinnejano iskee vain kerran kuukaudessa.

 
 

Eilen hiirelle muistui mieleen vanhassa lehdessä näkemänsä 'Saintpaulia' –kakku. Muistin mukaan se oli poistovuorossa olevien lehtien joukossa -  ja sieltähän se löytyi. Hiirenkolossa sellaista ei ole nautittu, eikä ehkä koskaan nautitakaan. Ei siitäkään huolimatta, että kakkutaikinassa on tryffelisuklaata ja kerrosten väliin laitetaan kahvilla maustettua voikreemiä, sekä koristellaan – mielellään alkuperäisellä  syvän purppuranvärisillä sokerimassa kukilla!  Ruukku on poltetun saven väristä sokerimassaa. Kakku olisi haastavaa tehdä, mutta kukahan kumma sen söisi?

Kakun kuvaa katsellessaan nami-hiiri muisti yht'äkkiä, että oli vallan unohtanut pitkästä listasta 'kukat ja kasvit'. Blogiystävä oli näet äskettäin tiedustellut hiiren harrastuksista - ja vastauksesta oli aika oleellinen asia unohtunut parin muun aiheen ohella.

nami-hiiri

---

Edit. 11.05.2012  

Kurkatkaapa tästä, miten kaunista on syntynyt tämän postauksen innoittamana ! Sitä ei aidosta eroita !

Edit. 13.04.2012

Juuri niin, kuten muutamat ovat kommentoineetkin -  tieto aidon ikkunalaudoilla kukkivan kasvin myrkyllisyydestä on juuri se nauttimisen este! Tämä mahdollisimman aidoksi tehty kakku on täysin myrkytön kiireestä kantapäähän, niin  silti 'syöminen' mietityttää.

Mutta eikö idea ole hauska ! Se kannattaa muuten pitää mielessä, eihän koskaan tiedä, milloin ideaa voisi soveltaa....

n-h

Mahdottoman makea maaliskuun maanantai !

Toistaiseksi ulkona paistavan auringon luoma lämpö on viileää, siitäkin huolimati, että mittariin on luvassa jopa +12°C. 

Hiirenkolon keittiössä istuu ilosta itkevä nami-hiiri. Silmistä valuu niitä makeita kyyneleitä. Keltainen postin pakettiauto toi juuri pienen mutta painavan paketin. Se ei helissyt, ei kolissut, kuten paketeilla on toisinaan tapana . Ja ensimmäisenä tuli mieleen 'palkinto' ? Mutta eihän hiiri ole osallistunut kilpailuihin. Ehkä SLY parini....ei sekään.....
 

 

Tämä kuva kertoo kaiken! Hiiren blogia seuraava blogikaveri oli asialla. Se selvisi kortista.  Hän oli kirjoittanut siihen muun muassa: "Patukat suuhun, jotta jaksat 'laku-susheja' tehdä !" 
On tavattoman ihana tunne, kun postauksia luetaan !
 

Käsi  sydämellä parhaat kiitokseni lähettäjälle !
Hyvää ja kaunista kevättä !

nami-hiiri

Keittiössä kukkii kohta kaikki !

“Kevättä on ilmassa!” lisää hymyillen jokainen vastaantulija miltei poikkeuksetta tavalliseen tervehdykseensä. Niin iloisia ihmiset ovat auringosta ja lähestyvästä keväästä. Toki jokainen tietää, että taivaalta voi tulla vielä vaikka mitä. Tälläkin viikolla satoi ohraryynin kokoisia valkoisia palleroita. Ne ovat siitä hauskoja, etteivät piiskaa kasvoja, kuten sisarensa erikokoiset jäiset rakeet. Ne pyörivät hetken hiuksissa ja liukuvat olkapäiltä maahan vaatteita kastelematta. 

Kevään värit ovat voimakkaita. Joka asiassa hallitsee nyt lila, pinkki sekä punainen ja vaalean vihreä. Siihen on pakko alistua, jos on tarvetta ostaa jotain tarpeellista tai vähemmän tarpeellista. 

Heräävä luonto on innoittanut myös designerit tekemään tuotteista kukkia. Ellei väline ole kukan muotoinen, niin se on kukin koristeltu! Tikun nenässä kököttävät kukat ovat valkoisen suklaan ja Wiltonin Candy Meltsin seoksesta.

Pääsiäisen meetwursti-, kakku- ja suklaapuput odottelevat kauppojen hyllyillä ostajiaan. Mutta hiirenkolossa keskitytään pursotteluun.

---

11.03.-12

Sunnuntain aamusarvi tuorejuustolla ja kurkulla.
 Hieman yrttimaustetta ja vadelmasuolaa rikkomassa
lautasen 'tylsyyttä'.
Voisarvi on voideltu ennen paistoa sahrami-kananmunalla.

nami-hiiri

"nälkätaiteilija"

Taide on vallannut marketin leipähyllyn !

Kaunis purkki. Sen pyöreälle kyljelle ei ole liimailtu etikettejä palttooksi. Kaikki tieto on kannen läpyskässä.  On muuten aika vaikea kulkea sen ohi. Vilkaisu hintalappuun ja  on vielä vaikeampaa olla laittamatta sitä ostoskoriin. Hiiri on kulkenut pinkin purkkipinon ohi monasti, mutta hiiri onkin erilainen kaupassakävijä! Oma ajatus siitä, että kaunis tulppaanipurkki sisältäisi kovia hammaspeikkomakeisia, on ollut oikeastaan ainoa este. Nykyään hiirelle on ilmaantunut tarvetta ostella myös pinkin värisiä tuotteita. Uskokaa pois! - Nami-hiiri osti purkin ja maksoi siitä kaksi EUROn kolikkoa ja kiiruhti kotikoloonsa. Kannen esitteestä oli selvinnyt hyvin purkin sisältö, mutta pitihän se omin silmin nähdä. Hiiri siis  nosti valkoisen muovikannen pöydälle ja ’veti’ tölkin varsinaisen kannen auki Sprite -tölkin tapaan. 

Hyvä leivän tuoksu levisi keittiöön. Leipää purkissa? Kauniissa purkissa! 

”Leipä ja purkki – taiteilijan elämän ei tarvitse olla leivätön” –projekti. Sen ansiosta joka vuosi syntyy uusi aihe entisten lisäksi.  Saksalaisessa leipomossa purkkeihin sitten pakataan leipää. Se säilyy 6 kk esitteen mukaan, mutta avattu tölkki on syytä säilyttää jääkaapissa ja syödä valmiit viipaleet 4-6 päivän aikana.

Tuoteseloste ja sen käännös:

Roggenvollkornschrot, Sonnenblumenkernen, Wasser,
Salz, Hefe und sonst nichts!

Ruisjauhoja, auringonkukan siemeniä, vettä,
suolaa, hiivaa eikä mitään muuta!

Hiiri tekee työtä käskettyä ja syö leipää purkillisen muutamassa päivässä, joka sinällään on harvinainen poikkeus! Päällystää leipänsä kaupan kermajuustoa pursottaen, viipaloi jättimansikat, siivuttaa banaanit ja painelee niitä lehtimuotilla. - Joku päivä on leivällä kyllä pursotettu tuorejuustoruusu a'la 'Pulla-Akka'. Harjoittelu on käynnissä.

---

Shanghain vuonna 1966  perustetussa ”Zhou Tiehai” –taidekoulussa on maalattu lukuisia purkkeja eri aihein saksalaiselle elämän laatua yleisesti parantavalle projektille. Purkeista koituvalla myyntituotolla koulu tukee taideopiskelijoitaan, hankkii välineitä ja kustantaa heille näyttelyitä ympäri maailmaa. Osittain siis ainakin katoavat nälkätaitelijat saksalaisen projektin tuen ansiosta.

Projekti puolestaan on toiminut vuodesta 1990 ja keskittynyt työn aktivointiin, työssä viihtymiseen ja iloon tehdä työtä. Ja tämä kaikkihan heijastuu työntekijän kodin ilmapiiriin ja työntekijän ansiotasoon. Yksinkertaisesti kaikki pyörii leivän ympärillä.

Viime vuonna purkki oli ’tulppaani’ ja tänä vuonna uusi tulokas on ’nuorisomuoti’. Purkki sisältää pyöreitä kokonsa mittaisia auringonkukka-kokojyvä pumpernickeleitä (halkaisija 9cm). Ehei, ei mitään tekemistä suomalaisen makean pipari-pumpernikkelin kanssa! - Sveitsissä muuten kokojyväruis-pumpernickeliä kutsutaan 'suomalaiseksi leiväksi' ??? 

 nami-hiiri