lauantai, 5. maaliskuu 2011
Laskiaispulla on perua ajalta, jolloin ennen laskiaistiistain jälkeen alkavaa paastoa oli syötävä kaloreita säästelemättä. Mantelimassa on hilloa tuhdimpaa syötävää. Hillon asemesta voisi käyttää soseutettuja marjoja pakkasesta, silloin pulla kevenisi entisestään. Jostain nami-hiiri luki, että 1 rkl mantelimassaa hillon sijaan lisää laskiaispullan kalorimäärää puolella . On tietenkin muitakin konsteja keventää kyseisen pullan kaloreita tarvittaessa, mutta vaikka toisin väitetään, niin maku kyllä kärsii. Se maku taitaa istua niissä kaloreissa !
Taas kerran alkaa kisailu siitä, onko aidossa ja oikeassa laskiaispullassa kerman lisäksi hilloa vaiko mantelimassaa täytteenä. Mitäpä, jos kokeilisikin aivan uudenlaista täytettä? Tai täyttäisi vain osan pullista sillä 'ainoalla ja oikealla' täytteellä, mutta panisi toiseen puoleen aivan uusia makuja. Tämä villi kokeilu voisi tarjoaa uusia, miellyttäviä elämyksiä. Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että tulee entistä vakuuttuneemmaksi vanhan pullan täytesuosikin erinomaisuudesta kaikenmaailman hömpötyksiin verrattuna.
Nami-hiiri luki Helsingin Sanomista Leena Ojalan kirjoituksen tällä viikolla. Otsake "Laskiaispullahuijaus“ on häneltä lainattu. Se oli hiiren mielestä hauska. "Pulla on ihanaa lähiruokaa ja laskiaispulla liki pyhä asia. Kaikki vain eivät tätä ymmärrä. Vai mitä pitäisi sanoa siitä, että kotimaisen Vaasan Oy:n laskiaispullat leivotaankin heidän leipomossaan kaukana Latviassa.....“. Nami-hiiri on kyllä sitä mieltä, että näin toimien katoaa aitous, katoaa osaaminen, katoaa maku tai mikä milloinkin on tuotteelle ominaista. Ja kaiken lisäksi vielä katoaa ne setelitkin kuluttajan kukkarosta.
Keski-Euroopassa hemmotellaan kuluttajia edelleen pienillä leipomoilla, joissa tehdään taikinat itse ja paistetaan pullat leipomoiden takaosissa. Ympäristöön leviävistä tuoksuista ja aromeista voi sitten päätellä ohi kulkiessaan, mitä uuneissa paistuu milloinkin.
Nami-hiiren uunissa paistui huomista varten sveitsiläisten sunnuntaileipä ’Zopf’. Viime vuonna MAKU -lehdestä kopioitu kokeilu, tehdä pitkopullan siivuista laskiaispullat oli positiivinen kokemus. Siispä tänään on tehty pitkosta taas pullia. Nami-hiirellä oli mielessä uudet kokeilut täytteenkin suhteen, mutta suunnitelmat muuttuivat, kun hiiri kurkisti mitä moderneja muutoksia muun muassa ’Kinuskikissa’oli tehnyt tänä vuonna laskiaispulliinsa.
Eli ’syntiä’ ei ole hiiri oikeastaan tehnyt, kuin muuntamalla muotoja ja hieman värejäkin! Lukijat tietävät entuudestaan, että ’Zopf’ ei ole tasapaksu leeta, vaan kapea yhdestä päästä ja leveä toisesta. Kapeamman pään kantapala sai markkeerata ’hattua’. Seuraava sai siivun ’hatukseen' ja kolmas on muodikkaasti ilman 'päähinettä’. Mantelimassa on kevään vihreää. Kermavaahto on hieman punertavaa, sen aiheutti vaalen punainen sokeri - mutta sitä ei ollut riittävästi.
Lautanen on valmiina, maito kiehumassa ja herkuttelu voi alkaa. Illalla tulee sattumoisin italialaisten versio suositusta konseptista ’Tanssii tähtien kanssa’. Nami-hiiri herkuttelee nämä yksin .
Pihanurmella kukkivat jo krokukset! Nami-hiiren vieressä odottelevat pääsiäisen tipukoristeet, sekä keittiössä 3D lampaat jo malttamattomana vuoroaan tulla huomioiduiksi.
nami-hiiri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
KIITOKSELLA KOMMENTISTASI !