Viime yöstä ei löytynyt kakun kakkua, vain valkoista viintä ja begeleitä erilaisin täyttein. Popcornit ja taffelit olivat jääneet historiaan. Onneksi!
Lähiseutujen taideyön tapahtuman, Saksan ja Sveitsin koillisosan rajan molemmin puolin, sekä ’Bodenseen’ tuntumassa, olisi luullut olevan antoisa, mutta ei se vain ollut. Nami-hiiri vierailee alueen ‘helmissä’ hyvin usein, joten ‘Museumsnacht’ on uusien tai vieraampien tulokkaiden mahdollisuus esittää osaamistaan. Illalla - kello 18 ja 01 aikana - tapahtumissa ja gallerioissa kulkijoita oli aika runsaasti liikkeellä. 
 
Päivä oli ollut kaunis ja aurinkoinen, jota ilta ja yö eivät olleet. Ei kuitenkaan sadellut. Lähellä olivat tosin suolaiset kyyneleet, kun harmitti. Ei se, että nami-hiiri  olisi kokenut näkemänsä taiteen ‘roskaksi’. Ei missään nimessä - taide on katsojan silmässä. Voihan siellä olla roskakin . Hiiri teki  ilmeisesti väärät valinnat lehtisestä ennakkoon. – Tässä yössä ei ollut mitään 'Helsingin Juhlaviikkojen' tarjontaan tai 'Taiteiden Yö' -tapahtumaan verrattavaa. Rautatientorin 'nukkupaikan' nami-hiiri olisi muuten halunnut kokea. Tai ehkä ei sittenkään, kun ei ole varmaa tietoa, joska vaikka kuorsaan? En ole koskaan kuunnellut, kun on vain nukkunut.
 
Kaikkihan me olemme aloittaneet kerran oman osaamisalueemme, pyrkineet kartuttamaan sitä, hiomaan taitojamme, sekä ahmimaan uutta tietoa vuosien varrella. Viime yönä seikkaili mielessä myös päinvastaisia ajatuksia muutamien 'teosten' edessä ja niitä katsellessa..
 
 
Yö jätti sen verran kylmäksi, että aamulla oli ryhdyttävä lämpöisiin askareisiin uunin avulla. Hiiren suuresti rakastama ’kukkapelti’ sai täytteekseen sitruunalla ja sahramilla maustettua taikinaa, johon oli heitetty taas kerran ne loput suklaarakeet. Kukahan niitä käy napostelemassa  ? 
 
Aiemminkin postattu 'kukkapelti' on tuliaisiksi saatu. Se on 'Nordic Ware' kokoelmasta. Tuotteita löytyy Suomestakin, tosin ihan varma en ole jos tämä kuuden kukan (1,4 l) vuoka on maahantuojan valikoimassa.
 
 
Nami-hiiri arvioi tarvittavan määrän hieman liian pieneksi, joten pellin ’kukkakolot’ jäivät vastaavasti vajaiksi. Mutta lopputulos olikin aika hauska yllätys.   Viikolla hiiri oli hankkinut uuden silikoonisen Städterin 'Daisy' -muotin ja pienen työkalupaketin, joten marsipaanikukkaa oli haarjoiteltu, ruusujen ohella. 
 
 
Mutta kukkarinkulaan päätyi suklaiset pursotukset ja muutama kaupan valmis transferi edellisestä kokeilusta.
 
 
 
Sillä aikaa, kun kukat paistuivat, täytti nami-hiiri pari joku päivä sitten tekemänsä suklaakuppia. Ne syntyivät Kermaruusun veneiden innoittamana. Kaapista löytyy veneformukin, joten ehkä joku toinen kerta, sillä valmiille suklaakupeille/-veneillä on aina käyttöä.  Nyt hiiri täytti kuppinsa makealla kastanjapyreellä ja raikkaan kirpakalla puolukkahillolla. 
 

 
Maistelu oli jo hurjassa vauhdissaan, kun kamera muistui mieleen - tässä puolikkaan leivoksen kääntöpuoli.
 
Kastanjapyre on täällä suurta herkkua, jota usein nautitaan sellaisenaan kermavaahdon kera sunnuntaisin, aterian päätteeksi. Annos koristellaan useinmiten yhdellä kirsikalla. Kaupan tuubi on kätevin, mutta se on käytettävä, joko kerralla tai ihan muutaman päivän sisällä. Se ei säily avattuna edes jääkaapissa. Mutta tietenkin loput voi pursottaa pieneen pakasterasiaan. Samaan  ’arkaan heimoon’ kuuluu monen blogilaisen suosima englantilaisten herkku, 'Lemon Curd' ! Sekin valitettavasti pilaantuu jääkaapissa helposti.
 
 nami-hiiri