Leikillisesti voisi tätä alempana esiteltävää annostani kutsua 'Aino ja Alvar Aallon sveitsiläiseksi visiitiksi', sillä Aino -lautasella on Alvar Aalto -muotilla tehtyä tarjottavaa, sveitsiläisen kiekkosuklaan kanssa.
Arkkitehti, Akateemikko, Aallon (s.1898 k.1976) suunnittelemia taloja löytyy Sveitsistä ainakin Zürichistä ja Luzernista. Arvostetulla ja kansainvälisesti tunnetulla modernin arkkitehtuurin kärkinimellä oli paljon ystäviä täällä. Luennointimatkoiltaan Saksasta tai muualta Eurooppaa, hän koukkasi aina Zürichin kautta. Aallot kävivät talvisin säännöllisesti hiihtämässä ja viipyivät viikkoja. Viimeisinä vuosina arkkitehti Aallon käynnit vain lisääntyivät, syyksi on arveltu terveydelliset syyt ja mahdolliset lääkärissä käynnit.
Tuliaisiksi itselleni hankkimat formut ovat saaneet nyt tulikasteensa. Ensinmmäiset kokeilut on suoritettu. Ne ovat keskeneräisiä ja epätäydellisiä. Makea ei maistu nami-hiirellekään ihan joka päivä, vaikka ei ole kaukana totuudesta. Toisinaan testaan, kokeilen, jotta tiedän mitä kaapissa pitäisi olla ja miten toimia, kun vieraita on oikeasti tulossa.
Muutama vuosi sitten, Ystävä-perheeltä saatu Pentik -kulho, on mieluisa ja monessa mukana.
Puolivalmis annos on suklaakakkupohjaa täytettynä suklaa moussella, johon lisäsin höyläämisestä jääneet harjoituskiehkurat ja muruset. Kermakukkien harjoitukset jatkuivat taas. Kerma on vatkattu vihreän sokerin kanssa. Päälle 'lunta' tomusokeripurkista. . 'Aalto' -annoskakku pitäisi sitten tarjoomuksena vieraalle vielä päällystää. Pieneen kannuun ehkä jotain marjakastiketta, joka pitäisi mahdollisen kuivuuden loitolla tai raikastaisi makeutta. Jäätelökin käy mielessä.
Kahta, isoa samanlaista rullaa/ruusuketta on melkein mahdoton saada suklaakiekosta harjoittelematta. Se onnistuisi kyllä, ellei välillä tarvitsisi siirtää edellistä 'ruusuketta' erilliselle lautaselle pois tieltä. Tämä käden liikkeen muutos aiheuttaa muutoksen käden painossa kahvalla ja katkaisee liikkeen pyörittämisessä yms. - näin uskon. Alkuun oli taas hieman vaikea saada edes kokonaisia ja tarpeeksi paksuja, mutta kauniita höyläyksiä aikaan. Sveitsiläinen säästää ihan joka paikassa, vaikkei mitään säästöä syntyisikään. Keittiöiden lämpötilaa säädellään ees-sun-taas. Ajattellaan, että kattiloissa porisevat keitokset tuovat ja luovat extralämpöä. Uunissa paistaminen on toinen juttu, mutta henkilökohtaisesti olen ihan erimieltä tästä säästöstä, taitaa tuottaa enemmän vain kustannusta.
Sveitsiläiset, sen paremmin, kuin muutkaan suklaat eivät viihdy kylmässä ja osoittavat luonnollisesti mieltään. Lämpömittarin +18°C on liian vähän. Kesällä taas on luonnollista lämpöä liiankin kanssa ja pitää kokata aikaisin aamuyöstä tai hyvin myöhään. Jos suklakiekko on liian kylmä, tulee siitä tikkumaisia rullia tai hajoavia lastuja, eikä niihin kärsi koskea. Ne sulavat sormiin koskettaessa, eivätkä anna makuhermoille mitään nautintoa. Mutta sormet ovat pestävässä kunnossa. No pienen odottelun ja harjoituspyöräytysten jälkeen, syntyi siedettävää kiehkuraa, jotka sitten nostin lautasella jääkaappiin odotteleemaan mahdollista käyttöä koristeena. Vaikkei jääkaappi ole suklaan suosiossa, niin toki tunti, päivä tai pari ei niitä 'ärsytä'. Koristeet jäykistyvät ja ovat sormin kosketeltavia. Mutta jos ruusuketta haluaa availla mieleisekseen, on se tehtävä ennen jääkaappia. - Kiekoista olen huomannut sen, että pistaasia tai valkosuklaalla marmoroidut ja ns. puolitetut kiekot toimivat parhaiten. Mansikkaisen kiekon valkoisen suklaan koostumus on muuttunut hauraammaksi mansikan takia, vaikka maku on erinomaisen mansikkainen - Jos kuka muistaa Eben voittoisan Barbien, niin siinä on ollut oikeasti tekemistä. - Juuston kanssa on hieman helpompaa, sen joustavamman koostumuksen vuoksi.
Tämän annoksen toteutus on eräässä mielessä nami-hiiren elämässä suurta historiaa tai harppaus tulevaisuuteen ! En näet koskaan, en ikinä olisi uskonut hankkivani itselleni mustaa lautasta. En pidä edes mustaa värinä, sen paremmin, kuin valkoistakaan. Mutta kaikki on mahdollista, mikään ei mahdotonta. Hyvä Ystävättäreni tarjosi viime keskiviikkona lounaan alkupalaa tällaiselta lautaselta, jota suunnittelija ei ole lautaseksi tarkoittanut. Annos oli maukas ja ulkoisestikin enemmän, kuin vaikuttava - ja aika hyvin sopi myös tähän makeaan jäätelöannokseen, jota piti hieman tekemällä tehdä. Kokeilun tapaista tulevaan Ystävänpäivään !
- Voisi vaikka laittaa 'kyselyn' pystyyn:"Arvaa, mikä 'lautanen' oikeasti on ?" -
nami-hiiri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
KIITOKSELLA KOMMENTISTASI !