Uuniin unohtunut kakku aiheuttaa aikamoista käryä ja katkua ympäristöönsä. Olen onnistunut testaamaan pohjaan palaneet keitetyt kanamunatkin, jotka jouduin heittämään pois kattiloineen päivineen. Sanotaan, että kun paljon tekee, niin sattuu ja tapahtuu. Prosentuaalisesti istun keittiössä paljon, vaikken aamusta iltaan kokkailekaan, en edes kokeile keitoksia. Siellä kuitenkin tapahtuu. Kaikesta ei kehtaa edes kirjoittaa.
Omenan terveellisyys tiedetään, samoin valkosipulin. Jälkimmäistä väistellään aivan turhaan tuoksun vuoksi. Vahvasta, itse tehdystä omenamehusta, sokerista, sitruunahapposta ja murskattusta valkosipulista tulee aivan ihanaa, terveellistä aamuhyytelöä leivän päälle - eikä kukaan arvaa töissä, mitä herkua olet aamulla syönyt. Ihan totta, näin on. Arvelen, että se on se omena, joka pitää valkosipulin kurissa.
Aikoinaan ensimmäisiä keitoksia testaillessani, näytti purkki hyvästä maustaan huolimatta hieman aneemiselta. Se vaivasi, ei kovin paljon, mutta sen verran kuitenkin, että mietintämyssylle oli työtä. Huomautin siitä aloittelevalle hyytelön tekijälle. Muutamia mausteruohoja kokeiltuani, päädyin lopulta rakuunaan (Artemisia dracunculus) dragon tai kirjoista löydetty harvinaisempi nimitys, maustemaruna. Se koristaa kauniisti hyytelön, ei asetu pohjalle, eikä liioin nouse pintaan. Vihreän rakuunan silput antavat tarvittavaa piristystä ja pikantin lisämaun. Sen kerrotaan parantavan ruokahaluakin, monen muun asian lisäksi. Rakuunan sisältämät öljyt ovat tutkimusten mukaan selitys 'lääkitseviin' ominaisuuksiin.
Tämä hyytelö lääkitsee ainakin makuhermojamme ja on hyvää viilin päällä, juustotarjottimella, liharuokien, jopa kalan kanssa......ja jäätelön kanssa. Jälkimmäisestä yleensä saa automaattisesti kommentin, että milloin joku keksii jäätelöönsä laittaa valkosipulia, on takuun varmasti raskaana.
(Lisään kuvan myöhemmin, omasta albumistani, jossa se kruunaa köyhän ritarin.)
Näihin marmelaatipurkkeihin tulee vielä niintä tai paperinarua, sekä lakkasinetti nami-hiiren monogrammilla. Paperinarun päät auon usein koristeiksi. Käyttöohjeet purkin sisällöstä liitän aina mukaan, sekä tietenkin sopivan tervehdyksen vuodenajan mukaan. Toisinaan kirjoitan ne 'koristeeksi' yksivärisen paperipussin pintaan tai erilliselle kortille. Purkkina käytän mieluiten pieniä 200g kuuskulmaisia purkkeja, joissa on värilliset kannet. Koristelemattoman purkin voi aina tietenkin sujauttaa koristeilla kyllästettyyn paperipussiin. Hyviä ideoita löytyy askarteluliikkeistä.
Matkapuhelimen kuvasta ei tullut kovin selvää, mutta toivon mukaan ideoita herättäviä. Näihin laitoin sisälle Fazerin sinisiä konvehteja 1. Adventtilahjaksi naapureille. Oikein kun harjottelisin ahkerasti koko vuoden, niin ehkä sitten syntyisi sokerimassa tähti tai amaryllis. Ei tarvitsisi penkoa askartelupuodin poistokoreja ! Jäisi mietintää sitten kai seuraavaankin jouluun 'miten ne pysyisivät pussinsuulla ehjinä'.
nami-hiiri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
KIITOKSELLA KOMMENTISTASI !