9. syyskuuta 2009

Suklaa ja ruusu

  
Tänään  en aikonut kirjoittaa riviäkään. Asetellessani ruusuja 'pussiin' tuli mieleeni vanha Hellaksen 'Ruususuklaa'. Pussi on Tapio Wirkkalan suunnittelema posliininen kukkamaljakko. Sain sen kerran Kummitädiltäni ja siitä lähtien siinä on ollut aina ruusuja, yksi useimmiten.  Ruususuklaa, se on kadonnut markkinoilta jo aikaa sitten. Miksi kaikki hyvät asiat katoavat? Sen cremetäyte-kääreessä oli keltainen ruusu ja se oli ehdoton suosikkini. Mansikkatäytteessä oli punainen. Sarjan krokantti-levyn sininen ruusu, oli siihen aikaan aivan outo ruusun väri. Ruususuklaata ei enää ole, vain muistot makunautinnoista. Sininen ruusu on ilmestynyt kukkakauppoihin!
Ruusulla on ihana tuoksu, joka lajikkeella omansa. Parfyymiteollisuus hyödyntää niitä kukkaistuoksuihinsa. Kaupoista löytyy lisäksi ruusukylpyä, ruusuvettä, sekä tuoksuvaa hyllypaperia, että kirjoja! Viime mainittu on kirjahyllyssäni. Vuonna 1988 ilmestyneen Sheila Pickles'in "Love" kirjan saksan kielinen käännös vuodelta 1997 "Über die Liebe". Kirja on täynnä ihania kuvia ja tarinoita - ja se tuoksuu edelleenkin aidolle ruusulle! Vuosia sitten sai Serlaakin ruusuntuoksuisena. Ruusuntuoksuista tekstiä kirjoittava mustekynäni on aikaa sitten kirjoitettu loppuun. Nykyään vienon tuoksun voi aistia pahtoleivältään, jos siihen on levittänyt ruusumarmelaatia. Siitä, eikä ruusumehusta tule koskaan suosikkiani. Pienen myönnytyksen saa tumma, Spünglin tryffelipallo, jonka sisältä leviää kielelle aivan siedettävän makuinen ruusu-ganache.
Taiteessa ruusu on evergreen. Samoin kakkujen ja leivonnaisten kauniit ruusukoristeet, jotka ovat tehty suklaasta, kermasta, manteli- tai sokerimassasta.

Kuvassa Eben tekemiä kermaruusuja, jotka ruusutarhoissa tunnetaan  paremmin nimillä 'Tea Rose' ja 'Gloria  Dei'. Kukan halkaisija on 15cm, tuoksu kevyt, lajike on talven kestävä. Lajikkeen on kehittänyt ranskalainen Francis Meilland vuonna 1935. - Eliel Saarisen sunnittelemalle (1904) Helsingin Rautatieasemalle suunnitteli 'Lyhdynkantajat' kuvanveistäjä, Emil Wikström. Ne vartioivat monet vuosikymmenet pääsisäänkäynnin molemmin puolin olevia 'Peace'-ruusupenkkejä.

  

Brasilialaisen, Sveitsissä työskentelevän, sokerileipuri Fabricio Cordeiron näkemys täytekakun ruusuista.

nami-hiiri




samuli kirjoitti 18.9.2009 klo 00.52
Tekisi mieli kysyä, että syötkö suklaata, kun kirjoitat? Juttusi ovat niin makeita :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

KIITOKSELLA KOMMENTISTASI !