Sunnuntaileipurin hauskuus piilee siinä, että voi hymyillä vaikka epäonnistuisikin. Toki epäonnistuminen aina harmittaa. Hiiri aivan tosissaan leipoi jälleen kerran kahvikakkua. Suunnitelmat olivat korkealla, idea piirretty paperille, kakusta tulisi kaunis, hempeä....Kakusta tuli erinomaisen maukas, kun hieman kupera kakun pinta tuli tasattua laaduntarkkailun nimissä maistiaiseksi, samalla kun leikkauspinta kääntyi alapinnaksi.
Alkuviikolla avattu kermainen tuorejuustorasia oli hieman kuivahtanut, se notkistui haarukkalla levitettävään kuntoon. Hiiri huomasi, että sitä oli kuitenkin liian vähän. Harmitti! Juusto tuli kuitenkin siveltyä kakun pintaan. Kakku jäi odottelemaan jääkaappiin ja nami-hiiri lähti kipittämään alamäkeä markettiin hakeakseen lisätarvikkeita sunnitelmalle B eli 'bööhullutukseen'! Nauratti jo etukäteen, kuinka 'koirakaveri' kurkkisi lakanan alta tuumaillen, että, mitä mahtoi nami-hiiri nyt puuhastella ?
Illemmalla vasta jatkui kakun käsittely. Vajavainen juustopinta oli saanut hauskan muodon jääkaapissa. Kaulittavasta Dr. Oetkerin sokerimassalevystä, josta piti tulla päällys suunnitelmalle A, kauniille hempeälle kakulle, nami-hiiri saksi palasen ja ohuemmaksi kaulattuaan asetteli sen 'suklaasuukon' palttooksi. - Jälkeenpäin hiirtä harmitti enää vain se, ettei ollut hoksannut tehdä piilostaan luuraavalle 'koiralle' häntää vilkkumaan mustasta sokerimassasta!
nami-hiiri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
KIITOKSELLA KOMMENTISTASI !