image-normal.jpg
Kermanvalkea ja ihanasti tuoksuva 'Linnanmäen Kaunotar' vasten sinistä taivasta on näin Juhannuksen kynnyksellä mielessä. Se kuuluu samaan 'Rosa Pimpinellifolia' -ryhmään 'Juhannusruusun' kanssa. Nami-hiiri haluaa nostalgisista syistä kutsua ruusua sen vanhalla nimellä, joka on kuin suoraan Suomi Filmin otsakkeista. Sen nimistä filmiä ei kuitenkaan ole tehty ja ruusupensaskin on saanut uuden virallisen nimen. Se on nyt 'Linnanmäki' -ruusu. Mitähän vikaa siinä alkuperäisessä oikeasti oli? Kukkien kauneus tai hurmaava tuoksu eivät ole minnekään kadonneet. Yksinkertainen, kermanvalkea kukka on yhä 7 cm leveä ja ruusupensas levittää lähitienoolle 'ruusuparfyymia'. Lähiseudulta hiiren  on tätä lajiketta ihan turha etsiä.  
image-normal.jpg
Tässä on aito Suomen kesän Juhannusruusu (Rosa Pimpinellifolia Plena). Sen  villiintynyttä  muotoa  yksinkertaisin kukin löytyy Keski- ja Etelä-Euroopasta paljonkin. Ne kukkivat aina kesäkuun alussa parisen viikkoa. Pitävät sitten 'lomaa' ja puhkeavat uudelleen kukkaan syyskesällä ! 
Nami-hiiri palailee kotikoloonsa lauantain aikana ja ehkä valmistaa itselleen saman herkun, kuin viime vuonna tai ehkä jotain aivan muuta. Arvatenkin hiiri istahtaa muistelemaan menneitä aurinkoisiaJuhannuksia tai niitä mahtavia rakeita, jotka usein tanssivat hetken kotikallioilla, pihanurmilla ja rantahietikoilla ukkosen tahdittamina, juhlijoiden suureksi harmiksi. Sadekuuron kastelemat kesämekot liimaantuivat ikävästi ihoon ja tuli kylmä. Muistoille on helppo hymyillä.
Eurooppalaisille Juhannus on tuntematon kesän juhla. Ja siksi siitä kirjoitellaankin ulkomailla mitä kirjoitellaan, kun asiaa ei tunneta. Olisi kai annettava tietopaketti, aloittaen brittitoimittajista, joiden jutun nami-hiiri luki tiistaina. 
Aurinkoista iloa Juhannukseen !
nami-hiiri