15. toukokuuta 2020





Liekö kesän lähestyminen valanut uutta virtaa hiirulaiseen, kun leipominen alkaa taas vihdoin kiinnostaa. Lähileipomoiden pullat tulee jo korvista ulos. - Toisaalta voi olla niiden kokokin se perimmäinen syy tai ehkä valinnan tylsyys; samoja vuodesta toiseen, vaikka leipurit vaihtuu.

Hiirenkolon tuulihatut ovat ihan perustaikinaa, vesi-voiseos kiehautettu, jäähdytetty, lisätty kananmunat nopealla volyymilla vispaten ja pursotettu leivinpaperoidulle pellille ja paistettu esilämmitetyssä uunissa 20 min / 200°C. Niihin saa uutta ilmettä erilaisin koristeluin ja tietenkin pieniä miltei suupaloja!

nami-hiiri                               

2 kommenttia:

  1. Oonkin jo ajatellu, jotta mihinkä kolohon Nami-hiiri on joutunu ☺
    Mutta ny löyrin tänne ☺
    Nuo tuulihatut näyttää niin herkuulta, jotta täytyypä kans kokeella. Taitaapa olla monta vuotta edellisistä kokeeluustani ♫

    Mukavaa kevätviikonloppua Sinulle Nami-hiiri ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten hauska saada viestisi, Marja-Terttu!
      Blogiin kirjoittelu loppui kuin seinään, kun pieni 'stroukki' iski varoittamatta. Selvisin siitä kyllä hyvin, ainoastaan oikean silmän näkökenttä pieneni. Kaikkea voin tehdä kuten ennenkin. Leipominen vain jäi, kun ulkona liikkumiseen tuli hieman arkuutta. Päivittäinen erkkujen tekeninen ja syöminen jäi. Herkkuja ei tohtori kieltänyt, mutta vain kuvaristikoihin ja palapeleihin. Lehtien tilaukset annoin loppua, paitsi 'Sweet Dreams' -julkaisun, joka tulee edelleen. Paikallisista marketeista saa toki jauhot ja sokerin, mutta ne ri aina riitä ja nyt tietenkin esteitä tuo ja luo korona. Minulla on toki ihana tytär, joka olisi voinut käydä puolestani erikoisempia tarvikkeita hankkimassa, mutta en ole halunnut vaivata. Ehkä aloitan ihan tavallisista, yksinkertaisista ja pienistä leipomuksista kuten aikoinaan Ü !
      Mukavaa jatkoa päivääsi!
      Kiitoksella

      Poista

KIITOKSELLA KOMMENTISTASI !